Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen johtaisi pisimmillään seitsemän viikon vuosilomien lyhenemiseen kuuteen viikkoon yli 350 000 työntekijältä. Valtaosa heistä on kunnissa ja kuntien työntekijöistä 80 prosenttia on naisia. Vuosiloman lyhennys olisi edessä myös valtion ja seurakuntien työntekijöillä sekä pienellä osalla yksityisten alojen työntekijöitä.
Anestesiasairaanhoitaja Janne Päivärinta istui sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn valtuuston kokouksessa keskiviikkona kun hän kuuli yhteiskuntasopimusneuvottelujen kariutumisesta. Päivärinta on erittäin pettynyt ja toivoo, että pääministeri Juha Sipilä yrittäisi vielä saada sopimusta aikaan.
Lomapäivät korvattava palkankorotuksella
Liki 60 prosenttia kuntien työntekijöistä puurtaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työpaikan kahvihuoneessa Meilahden sairaalassa työkaverit ovat kyselleet Päivärinnalta, että aiotaanko pitkät lomat todella viedä heiltä. Päivärinnan mukaan ihmiset ovat todella vihaisia.
– Me olemme sitä mieltä, että meidän lomiin ei kosketa. Meidän alallahan ei tule mitään palkankorotuksia sen jälkeen kun on kymmenen vuotta oltu töissä. Eli 15-vuotislisä on yhtä kuin meidän pidemmät lomat, sanoo Päivärinta.
Kaikki avuksi muistuttamaan pääministerille, että tämä ei vaan käy.
Janne Päivärinta
Koska pitkiä lomia pidetään korvauksena puuttuvista palkankorotuksista ja lähes ainoana houkuttimena raskaaseen työhön, lomapäivien mahdollinen menettäminen maistuu karvaalta.
– Jos lomat viedään niin kyllä me sitten odotetaan, että meidän peruspalkkaa nostetaan.
Töissä jaksaminen huolettaa
Janne Päivärinta sanoo, että pitkät lomat ovat muun muassa sairaanhoitajien ja lähihoitajien jaksamisen kannalta oleellinen asia. Moni pohtii sitä, kuinka pitkään jaksaa olla alalla töissä, jos lomat lyhenevät.
Me olemme sitä mieltä, että meidän lomiin ei kosketa.
Janne Päivärinta
– Kun teet raskasta työtä, niin sulla on pikkasen pidemmät lomat ja mahdollisuus olla perheen kanssa enemmän vastapainona sille kovalle työlle.
Lomien lyhentämisen uskotaan vaikuttavan myös nuoriin
– Etujen leikkaaminen ei varmasti houkuta alalle. Nyt varmaan kätilöiden lisäksi pyydetään kaikki anestesiasairaanhoitajat ja kaikki muutkin avuksi muistuttamaan pääministerille, että tämä ei vaan käy.
Sijaisia tarvittaisiin vähemmän
Nuorille voi jatkossa olla nykyistä vähemmän töitä tarjolla. Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntatyönantajista sanoo, että erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä käytetään sijaisia, koska on pakko noudattaa laissa olevia henkilöstömitoituksia. Jos vakituisten työntekijöiden lomat vähenevät tarvitaan sijaisiakin vähemmän.
Jos lomat viedään me odotetaan, että meidän peruspalkkaa nostetaan.
Janne Päivärinta
– Ehkä siinä suhteessa se vaikutus kohdentuu sosiaali- ja terveyspuolelle henkilövaikutuksiltaan kaikkein eniten. Vaikea sanoa kuinka paljon se alentaa henkilömäärää, ehkä voidaan kuitenkin puhua hyvin rajatusta vähenemisestä.
Jalonen ei halua ennakoida sitä, tulevatko mahdolliset vuosilomien leikkaukset näkymään työntekijöiden hyvinvoinnissa ja aiheuttamaan muun muassa lisääntyviä sairauspoissaoloja.
– Sitä on erittäin vaikea ennakkoon arvioida. Näiden vuosilomaleikkausten vaikutukset tulevat voimaan vasta vuoden 2018 vuosilomien osalta.
Opettajien tilanne epäselvä
Opettajien tilannetta joudutaan Markku Jalosen mukaan katsomaan vielä uudelleen, mikäli hallitus päätyy pakkolakien toteuttamiseen ja lomien leikkaamiseen.
Etujen leikkaaminen ei varmasti houkuta alalle.
Janne Päivärinta
– Pääosa opettajista ei ole vuosilomalain piirissä lainkaan. Se, millä tavalla tämä vuosilomien lyhentäminen koskee heitä jää sitten erillistarkastelun varaan.
Hallituksen lakiluonnoksen mukaan ehdotettu lomaoikeuksien leikkaus ei koskisi opettajia eikä korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilökuntaa. Kuntien henkilöstöstä 15 prosenttia on opetus- ja sivistystoimessa.
