Kainuulainen kirjailija Ilmari Kianto kertoi aikoinaan Punaisessa viivassa, miten köyhä korpikansa luotti matka-agitaattorien lupauksiin paremmasta huomisesta. Äänestyslippuun piirrettiin viiva, mutta muutosta ei tapahtunut. Sana ei siis pitänyt.
Luottamus nousee yhä edelleen usein esille, kun puhutaan politiikasta, sanoo yliopistotutkija Antti Kouvo Itä-Suomen yliopistosta.
– On ongelmallista, jos kansalaiset eivät pysty luottamaan poliitikkoihin tai poliittiseen järjestelmään. Toisaalta eikö demokratian kannalta ole ihan hyvä, että politiikkoja kohtaan osoitetaan tervettäkin epäluottamusta tai kriittisyyttä. Onko se sitten sitä valveutunutta kansalaisuutta, Kouvo pohtii.
– Molemmat ääripäät ovat hankalia. Jos luottamuspula on hirvittävän suurta, niin se vaikeuttaa yhteiskunnan toimintaa. Jos luottamus taas alkaa olla järkyttävän vahvaa, niin kyllä siinäkin saattaa olla jotakin epäilyttävää, Kouvo lisää nauraen.
Pohjoismainen poikkeavuus luottamuksessa
Kouvon mukaan epäluottamus poliittista järjestelmää kohtaan saattaa kertoa myös suurista odotuksista, joita poliitikoille asetetaan. Suomalaiset ovat kuitenkin hyvin luottavaista kansaa.
– Kun katsotaan erityisesti luottamusta tuntemattomiin ihmisiin, niin Suomi ja muut pohjoismaat tuntuvat olevan siinä vuodesta toiseen maailmanmestareita. Tätä kutsutaankin pohjoismaiseksi poikkeavuudeksi.
Olen itsekin pikkaisen yllättynyt, miten vahvaa ja pysyvää ihmisten välinen luottamus tuntuu olevan.
Antti Kouvo
Kansalaisten luottamus toisiinsa voi Kouvon mukaan syntyä monista asioista. Tutkimusten mukaan yksilötasolla luottamukseen voivat vaikuttaa esimerkiksi koulutus ja muut materiaaliset voimavarat.
Yhteiskunnan tasolla tarkasteltuna tärkeänä pidetään sitä, että julkiset instituutiot kuten oikeusjärjestelmä tai hyvinvointiyhteiskunta palveluineen toimivat oikeudenmukaisesti, Kouvo kertoo.
– Ne luovat ihmisille sellaisen ympäristön, missä ei ole ehkä niin vaarallista luottaa toiseen ihmiseen. Ja vaikka luottamus ei käy suoraan ruisleivästä, niin sillä on havaittu olevan yhteys moniin tavoiteltavina pidettäviin asioihin ihan talouden ja demokratian toimivuudesta terveyteen.
Vaikka maailma on myllerryksessä, niin kansalaisten välinen luottamus on pysynyt Antti Kouvon mukaan korkealla.
– Olen itsekin pikkaisen yllättynyt, miten vahvaa ja pysyvää ihmisten välinen luottamus tuntuu olevan. Meille on aikojen saatossa kehittynyt luottamuskulttuuri, ja tietyllä tavalla järjestetyssä yhteiskunnassa voi kohtuuttoman turvattomasti ottaa hyppyjä tuntemattomaan eli esimerkiksi luottaa kanssaihmiseen, vaikka sitä ei kauhean hyvin tuntisi ennalta.
Vaikka luottamus ei käy suoraan ruisleivästä, niin sillä on havaittu olevan yhteys moniin tavoiteltavina pidettäviin asioihin.
Antti Kouvo
Kouvon mukaan suomalainen yhteiskunta on edelleen toimiva, ja sen rakenteet ovat yhteydessä ihmisten kokemaan luottamukseen. Luottamus ei ihan hetkessä heittele, Kouvo sanoo.
– Esimerkiksi luottamus vaikkapa hallitukseen tai poliitikkoihin saattaa mennä välillä sahalaitaakin, mutta ihmisten välinen luottamus tai luottamus oikeusjärjestelmään tai poliisiin, niin ovat verrattain pysyviä. Nämä eivät rapaudu ihan lyhyessä ajassa.
