Irlanti on suurin kärsijä, jos sen merkittävin kauppakumppani ja lähinaapuri Britannia äänestää itsensä ulos Euroopan Unionista.
Maiden välisen kaupan arvo on yli miljardi euroa viikossa ja maiden keskinäiset sopimukset mahdollistavat kansalaisten täysin vapaan liikkumisen ja työskentelyn kummassa maassa tahansa.
Irlantilaiset ovat jo toista vuotta tiiviisti lobanneet Britannian EU-jäsenyyden jatkon puolesta.
– Eron kaikki vaikutukset ovat meille vain negatiivisia. Britannia on suurin kauppakumppanimme, sanoo Dublinissa sijaitsevan kansainvälisten ja Eurooppa-asioiden instituutin johtaja Dáithí O’Ceallaigh.
Yli 50 prosenttia Irlannin maataloustuotteiden viennistä menee Britanniaan, saarivaltioilla on yhteiset energiamarkkinat ja työvoima liikkuu molempiin suuntiin täysin ilman esteitä (Common Travel Area), vaikka maat eivät kuulu Schengeniin.
Molemminsuuntaisen kaupan arvo on viikossa yhteensä miljardi euroa.
Irlantilaisille Iso-Britannia on hyvä työmarkkina-alue. Noin 400 000 irlantilaista asuu pysyvästi Britannian puolella, 20 000 käy siellä viikot töissä, mutta asuu Irlannissa. Kummankin maan kansalaiset voivat liittyä toisen maan sosiaaliturvajärjestelmään, esimerkiksi työvuosilta saada eläkettä Britanniasta, mutta olla oikeutettu Irlannissa muun muassa vanhusten hoitokotipaikkaan.
Raja-alue uhattuna
Britannian ainoa maaraja EU:n kanssa on Pohjois-Irlannissa Irlannin tasavallan vastainen raja. Levottomuuksien pikkuhiljaa päätyttyä vuoden 1998 pitkäperjantain rauhansopimuksen jälkeen on rajaseutukin alkanut kehittyä. Pohjois-Irlannin rajakaupungista Newrystä ja muualta käy Irlannin puolella Dundalkissa työssä tuhansia. Tällä hetkellä palkat Irlannin puolella ovat paremmat. Moni pohjoisirlantilainen on myös ryhtynyt yrittäjäksi etelässä.
– 20 prosenttia asiakkaista tulee kauppaani pohjoisen puolelta. Rajamuodollisuudet ja mahdolliset tullit ja muut maksut eivät tietenkään ole kaupalle eduksi, sanoo Gerard McEvoy, pienmarketin omistaja, itsekin Pohjois-Irlannista.
Luottoluokittaja Fitch arvioi tuoreessa raportissaan, että riippuen punnan laskusta suhteessa euroon, vienti EU:sta Britanniaan laskee.
Rajaseudulla liian kallis euro taas pitäisi shoppaajat Pohjois-Irlannin puolella.
Brexitin poliittisia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, mutta Lontoossa ja Helsingissäkin suurlähettiläänä toiminut Dáith O’Ceallaigh pelkää Pohjois-Irlannin kehityksen puolesta jos Britannia jättää Unionin.
– On erittäin mahdollista että Pohjois-Irlannin ja tasavallan välille nousee jälleen raja. Britannian puolella yksi suurimpia ongelmia on maahanmuutto. Ainoa maaraja Britannialla on Pohjois-Irlannin ja Irlannin välissä. On täysin mahdollista, että rajalle pystytetään tarkastuspisteitä maahanmuuton ehkäisemiseksi. Tullitkaan eivät ole mahdottomat, riippuen kauppasopimuksista.
Sen lisäksi että Pohjois-Irlanti menettäisi satoja miljoonia alue- ja maataloustukia, se menettäisi myös rauhanprosessin rahoituksen EU:sta. Kahdeksan prosenttia Pohjois-Irlannin BKT:stä on erilaista EU-rahaa.
Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajaseudun kehittämisaktivisti Patrick Malone on yrittänyt saada turismin jaloilleen rajan molemmin puolin. EU:lta oli luvassa kehittämisrahaa, mutta poliittisista syistä hanke on nyt jäissä.
– Mikään ei onnistunut levottomuuksien aikana, koska alueella oli liikaa terroritoimintaa. Nyt kehittäminen on mahdollista, mutta tavoitteen on oltava yhteinen rajan molemmin puolin. Tällä hetkellä poliittista tahtoa ei ole tarpeeksi, sanoo Malone.
– Kukaan saarella ei halua rajaposteja takaisin, koska ne houkuttavat ainoastaan terroristeja, muistuttaa Dáithí O’Ceallaigh kansainvälisten ja Eurooppa-asioiden instituutista.
Irlannin poliittinen johto ja lukuisat muut, muun muassa O’Ceallaigh ovat useaan otteeseen puhuneet Britanniassa EU-jäsenyyden puolesta, vaikkei toisen maan sisäpolitiikkaan yleensä haluta puuttua. Irlannin pelot siihen kohdistuvista riskeistä ovat erityinen merkki siitä, mitä vaikutuksia ja kerrannaisvaikutuksia Britannian erolla Euroopan Unionista voi olla.
