Vanhoista maatiaisviljakannoista voi löytyä kasvinjalostukselle tärkeitä ominaisuuksia.
Suomen kaikki maatiaisviljakannat on säilötty Huippuvuorilla sijaitsevaan Tuomiopäivän siemenholviin. Tätä siemenpankkia tarvitaan paitsi katastrofitilanteessa, myös kasvinjalostuksessa.
Pohjoinen laji tuleentuu nopeammin
Varsinkin pohjoissuomalaisille maatiaisviljakannoille on tyypillistä, että ne tuleentuvat nopeammin kuin eteläisemmät viljakannat.
Maatiaisviljoista voi löytyä myös muita nykyaikaiselle tieteelliselle kasvinjalostukselle tärkeitä ominaisuuksia.
– Ennen tieteellistä kasvinjalostusta meidän kasvinjalostus perustui maatiaisiin eli olosuhteiden ja viljelijän tekemiin valintoihin, toteaa Suomen kansallisen geenivaraohjelman koordinaattori, erikoistutkija Elina Kiviharju Luonnonvarakeskuksesta.
Kesti vähän aikaa ennen kuina maatiaisten arvo ymmärrettiin
Kun tieteellinen jalostus alkoi, saatiin paljon satoisampia ja iso osa maatiaisista katosi. Ennen kuin 1960-80 -luvuilla ymmärrettiin, että on tärkeää ottaa niiden monimuotoisuus talteen, vaikka se satoisuus ei olekaan sama kuin nykylajikkeissa.
Aika ajoin haetaan esimerkiksi kestävyyttä jollekin kasvitaudille, jota meillä Suomessa ei ole aikaisemmin esiintynyt, mutta joka jostain syystä, esimerkiksi ilmaston lämpenemisen takia on lähtenyt leviämään tänne. Eli meidän täytyy löytää jalostustyöhön kestävyyslähde.
Marja Veteläinen
– Niillä on erityisiä ominaisuuksia, kuten taudinkestävyyksiä, makuominaisuuksia ja ilmastonmuutosta ajatellen hyviä vaihtoehtoisia geenimuotoja. Ominaisuuksia, jotka eivät juuri nyt ole tärkeitä, mutta jossakin vaiheessa voivat sitä olla, jatkaa Kiviharju.
Boreal Kasvinjalostuksessa Jokioisissa korostetaan samaa asiaa.
– Aika ajoin haetaan esimerkiksi kestävyyttä jollekin kasvitaudille, jota meillä Suomessa ei ole aikaisemmin esiintynyt, mutta joka jostain syystä, esimerkiksi ilmaston lämpenemisen takia on lähtenyt leviämään tänne. Eli meidän täytyy löytää jalostustyöhön kestävyyslähde. Silloin lähdetään selvittämään löytyisikö sellaista jostain geenipankista, että olisiko sitä kestävyyslähdettä vaikkapa maatiaisissa, kertoo Boreal Kasvinjalostuksen jalostusjohtaja Marja Veteläinen Jokioisista.
Maatiaiskaurasta taudinkestävyysominaisuuksia
Yritys hakee parasta aikaa maatiaiskaurasta ominaisuuksia, joita sen omassa jalostusmateriaalista ei löydy.
– Kauralta puuttuu mykotoksiinia tuottavien sienten vastustuskykyä. Boreal kasvinjalostuksessa on käynnistetty projekti, jossa käymme läpi eri maiden geenipankkiaineistoja ja etsitään olisiko sellaisia kantoja mistä tällaista kestävyyttä löytyisi. Ja me on katsottu nimenomaan myös maatiaiskantoja.
Pohjois-Suomen oloihin sopeutuneille lajikkeille on ominaista, että ne eivät vaadi niin pitkää kasvuaikaa kuin eteläisemmät viljat.
Oulun seudun ammattiopiston Muhoksen toimipisteen eli entisen Koivikon maatalousoppilaitoksen eläkkeellä oleva tilanhoitaja Kalevi Leskelä pelasti entisen työnantajansa viljanäytekokoelman roskiksesta mihin se oli uusien tuulten puhaltaessa päätynyt.
Ainutlaatuinen kokoelma Muhoksen kotiseutumuseossa
Kokoelmaan kuuluu näytteitä erilaisista viljalajien maatiaiskannoista jopa lähes sadan vuoden takaa, niiden ominaisuuksista kertovia tekstejä ja rasialliset jyviä, joista näitä joskus ehkä hyvinkin arvokkaita kantoja olisi mahdollista uusintaa.
– Tammiohra oli esimerkiksi semmoinen, että sen saattoi jo heinäkuun lopulla ottaa puintiin, kun tavallisesti puitiin vasta elokuun puolivälissä. Siinä on myös aikaisia mustakauralajikkeita, mutta niiden satoisuus on toista luokkaa kuin mitä se on nykyään, toteaa Leskelä kokoelman äärellä Muhoksen kotiseutumuseossa, mistä ainutlaatuinen kokoelma löysi uuden kodin.
Nykyisillä tieteellisesti kehitetyillä lajikkeilla sadot ovat moninkertaiset. Entisaikaan oli tärkeää että ainakin jotakin satoa saatiin. Tällaisista maatiaiskannoista saattaa siis löytyä ominaisuuksia, joihin ei nykylajikkeilla enää päästä käsiksi ollenkaan.
