Kunnan- ja kaupunginjohtajien ansiokehitys on kuntatyönantajien mukaan ollut maltillista. Hulppeimmat tulot kertyivät viime vuonna odotetusti pääkaupunkiseudun kolmelle kaupunginjohtajalle. He pääsivät lähes 200 000 euroon tai hieman yli. Tampereen ja Turun johtajat kirivät kolmen suuren tuntumassa.
Kaupunkien keskikastissa ovat Kuopio, Jyväskylä, Oulu ja Rovaniemi. Vaasan kaupunginjohtaja edustaa 150 000 euron tuloilla tätä ryhmää. Kaupunkilaisen mielestä tuloja on hiukan liikaa.
– Kyllä siinä on liikaa, vähempikin riittäisi, tuumii vaasalainen Ville Ruutiainen.
Pienet kaukana perässä
Pienimmät kunnanjohtajien vuosiansiot jäävät alle 40 000 euron. Vehmaan johtaja Varsinais-Suomessa sai tyytyä 36 000 euroon. Useassa pikkukunnassa liikutaan 45- 50 000 euron tuntumassa. Tulot jäävät viisi kuusi kertaa suurten kaupunkien huipputuloja pienemmäksi.
Laihian kunnanjohtajan 80 000 euron tulot ovat kuntalaisten mielestä pääosin kohdillaan.
– Kyllä minusta hän on ne ansainnut. Kyllä siinä työtä riittää, sanoo Pentti Panttila Laihialta.
Kuntatyönantajien tutkijan Mika Juutisen mukaan isot palkkaerot selittyvät pääosin asukasmäärän mukaan.
–Isoissa kaupungeissa on lisäksi konsernirakenne, mikä vaatii johtajalta muita enemmän, perustelee tuloeroja tutkija Mika Juutinen.
Tämän lisäksi kunnanjohtajien palkat sovitaan aina tapaus kerrallaan, henkilökohtaisesti. Minkäänlaisia taulukkopalkkoja ei kunnanjohtajien kohdalla tunneta.
– Kunnanjohtajien palkat ovat hinnoittelemattomia. Niissä ei ole ylä- eikä alarajaa. Ne vain sovitaan kulloinkin kohdilleen, sanoo Mika Juutinen.
Mitä maksaisit kunnanjohtajasta?
Isojen kuntien johtajien suuret tulot merkitsevät melko pientä summaa asukasta kohden laskettuna. Suurimmissa rasitus on alle euron.
Monessa pienessä kunnassa kunnanjohtajan tulot asukasta kohden laskettuna ovat taas raskaat. Kustavissa vajaat 90 euroa asukasta kohden, Lestijärvellä, Luhangassa ja Pelkosenniemellä 70 - 80 euroa asukasta kohden vuodessa.
