Yksi Minna Canthin talo ry:n perustajista, entinen pääministeri Paavo Lipponen toivoo elinkeinoelämän lähtevän tukemaan kirjailijan kotitalon kunnostamista. Juuri perustetun yhdistyksen tavoitteena on ostaa ja kunnostaa Minna Canthin kotitalo, Kanttila.
Lipponen on luottavainen yhdistyksen mahdollisuuksiin houkutella mukaan rahoittajia ja asiantuntijoita. Hän toivoo tukijoiksi erityisesti yksityisen puolen toimijoita.
Kulttuuri kuuluu Kanttilaan ja Kanttila on kulttuuria.
Pekka Kantanen
– Toivoisin, että kulttuuriväen ohella rahamiehet ja -naiset tulisivat tukemaan hanketta. Minä sanoisin, että tämä vaatinee pikkurahoja, sadoista tuhansista on kysymys. Ne ovat pikkurahoja ajatellen sitä, että kyseessä on suomalaisen kirjallisuuden toinen perustaja ja hänen perintönsä.
Lipponen itse on luvannut tukea hanketta viisinumeroisella summalla. Hänen mukaansa itsenäisyyden juhlavuoden häämöttäessä olisi ihmisten aika osoittaa, miten paljon he arvostavat Canthia.
– Tämä on vähän tällaista isänmaallista toimintaa. Tällä nostetaan valtakunnallisesti esiin Minna Canthia niin kuin häntä pitääkin. Kuopiolle tämä on myöskin iso asia eli jätetään nyt liika vaatimattomuus taakse ja näytetään kuopiolaista kulttuuritahtoa, Lipponen kannustaa.
Miljoonahanke kyseessä
Tunnettu kulttuurihistoriallinen rakennus on ollut vuosia tyhjillään ja siellä on paljon korjattavaa. Esimerkiksi Kanttilan ostoa aiemmin suunnitellut kulttuurineuvos Veijo Baltzar luopui ajatuksesta, sillä talosta oli löytynyt ennakoitua enemmän asbestia ja sen kunnostamisen olisi hänen mukaansa tullut liian kalliiksi.
Tässä vaiheessa hankkeen kokonaiskustannuksia on mukaan vaikeata arvioida, kertoo idean isä, rakennusalalla Savonia-ammattikorkeakoulussa opettava Harry Dunkel.
Tämä vaatinee pikkurahoja, sadoista tuhansista on kysymys.
Paavo Lipponen
– Nyt vasta mietimme ja ideoimme, minkälaisia tiloja ja toimintoja rakennukseen tulisi. Mutta kyllä se jotakin miljoonan ja kahden miljoonan välillä on. Se on sivistynyt arvaukseni.
Suunnittelu- ja remonttikustannuksissa säästetään, sillä ajatuksena on, että Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon ammatti- ja aikuisopiston opettajat ja opiskelijat toteuttavat ne oppilastyönä.
– Se sopii siihen, että kun me saamme yhteiskunnalta rahaa koulutustehtävään, voimme antaa takaisin yhteiskunnalle tällaisessa yleishyödyllisessä, voittoa tavoittelemattomassa projektissa, Dunkel sanoo.
Asuntoja ja kulttuuria
Kanttilan käyttötarkoitusta aiotaan Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtajan Pekka Kantasen mukaan suunnitella yhdessä sitten, kun mukaan on saatu yhteistyökumppaneita. Yksi asia vaikuttaa kuitenkin jo nyt selvältä.
– Uskomme, että tähän tulee muutamia asuntoja ja kulttuurikäyttöön tarkoitettuja tiloja, koska kulttuuri kuuluu Kanttilaan ja Kanttila on kulttuuria.
Kantanen korostaa, että on mukana yhdistyksessä yksityishenkilönä.
Tällä hetkellä tuntuu, että kaikki vaiva on kannattanut.
Outi Vuorikari
– Tämä on yksityisten henkilöiden aloitteesta lähtenyt eikä Kuopion kaupunki ole tässä mukana, vaikka tämä onkin kaikkien Kuopion kaupungin hyvien pyrkimysten mukainen.
"Canthin perintö vahvoissa käsissä"
Myös Kantanen uskoo, että yhdistys onnistuu hankkimaan rahat Kanttilan kunnostamiseksi.
– Pakko on uskoa, kun tähän kerran lähdettiin mukaan. Nyt on sitten suuren yleisön, mesenaattien, kaikkien yhteistyötahojen aika näyttää, mitä Minna Canth ja Kanttila tarkoittavat ihan aidosti Kuopiolle, koko Suomelle ja myös Euroopalle.
Kanttilan puolesta vuosikymmeniä työtä tehnyt, Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistyksen aktiivi Outi Vuorikari kertoo olevansa helpottunut ja iloinen uudesta yhdistyksestä.
– Olen 30 vuoden aikana uhrannut aikaa, vaivaa ja jopa maineeni asian hyväksi ja tällä hetkellä tuntuu, että kaikki vaiva on kannattanut. Nyt on Kanttila ja koko Minna Canthin perintö hyvin vahvoissa ja tasa-arvoisissa käsissä, kun nyt on myös miehiä mukana.
