Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkitseminen on amerikkalaistunut.
– Entistä enemmän korostetaan muuttuvia palkanosia, bonuksia ja osakesidonnaisia järjestelmiä, johtajien palkkoja tutkinut Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Seppo Ikäheimo sanoo.
Kiinteän palkan osuus johtajien ansioista on selvästi pudonnut.
Vuonna 2007 kiinteä palkka kattoi vielä lähes 90 prosenttia suomalaisten pörssiyritysten toimitusjohtajien ansioista. Viime vuonna kuukausipalkan osuus oli pudonnut 70 prosenttiin.
Professori Ikäheimon tutkimus kattaa kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ansioiden kehityksen vuodesta 2007 viime vuoteen. Pörssiyhtiöitä on lähes 130.
Ansiokuninkaiden tuloista suurin osa kertyy osakkeista
Palkkioiden korostuminen näkyy erityisesti suurissa ja menestyvissä pörssiyrityksissä. Niiden toimitusjohtajien miljoona-ansioista suurin osa kertyy osakkeilla palkitsemisesta.
Viime vuonna suomalaisyrityksissä eniten ansaitsi verkkoyhtiö Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri.
Hän tienasi yhteensä 9,5 miljoonaa euroa, josta 7,5 miljoonaa oli osakepalkkioita.
Toiseksi eniten ansaitsi metsäyhtiö UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Jussi Pesonen, yli kuusi miljoonaa euroa. Kolmas oli pankkikonserni Sammon toimitusjohtaja Kari Stadigh yli viiden miljoonan ansioillaan.
Myös Pesosen ja Stadighin ansioita suurin osa kertyi osakkeilla palkitsemisesta.
Pesosen kiinteään palkkaan on professori Ikäheimon laskelmissa otettu mukaan myös miljoonan euron lisäeläke. Näin on tehty myös muiden toimitusjohtajien osalta, koska lisäeläke on tavallaan siirrettyä palkanmaksua.
Professori Ikäheimo: ”Kiinteää palkkaa voisi hyvin laskea”
Professori Seppo Ikäheimo pitää suuntausta kiinteästä palkasta liikkuviin ansioihin hyvänä.
–Toimitusjohtaja on merkittävin henkilö yrityksessä. Jos hänen taloudelliset intressinsä ovat kovin maltilliset, voidaan kysyä, onko hallitus tehnyt tehtävänsä.
Saavatko suomalaisten pörssiyritysten toimitusjohtajat nyt ansionsa mukaan?
Ikäheimon mielestä entistä enemmän voitaisiin siirtyä osakepohjaiseen palkitsemiseen.
– Kiinteää palkkaa voisi hyvin laskea, bonuksien osuutta pienentää. Tämä on hyvin vahva trendi Yhdysvalloissa.
Ikäheimo uskoo, että kun osakkeenomistajat pääsevät päättämään toimitusjohtajien palkitsemisesta, osakkeilla palkitseminen vahvistuu myös suomalaisissa pörssiyhtiöissä.
Optiot menneet pois muodista
Tulospalkkiot eli bonukset maksetaan yleensä yrityksen vuotuisesta taloudellisesta menestyksestä, esimerkiksi yrityksen tuloksesta.
Pitkäjänteisempään toimintaan kannustaa se, kun toimitusjohtajaa palkitaan yhtiön osakkeilla ja niitä joutuu pitämään useamman vuoden. Johtaja saa osakkeet palkkioksi tavoitteidensa saavuttamisesta. Jos yhtiön osakkeen kurssi kohoaa, johtaja hyötyy myydessään osakkeet.
Takavuosien muotituotetta optioita käytetään aiempaa vähemmän pörssiyhtiöissä. Niitä käytetään, jos halutaan ohjata toimitusjohtajaa ottamaan suurempia riskejä.
Optio tarkoittaa sitä, että johtaja voi tulevaisuudessa merkitä yhtiön osakkeita etukäteen tiedossa olevaan hintaan. Johtaja ansaitsee, jos osakkeen arvo ylittää merkintähinnan.
Optioiden on väitetty olleen sekä Nokian menestyksen että sen alamäen syy. Niiden katsotaan kannustaneen johtajat Nokian hurjaan menestykseen. Kun optiot oli myyty ja johtajat rikastuneet, alkoi optiokriitikoiden mukaan myös Nokian alamäki.
”Johtajien palkkamaltti toteutunut” – tuloerot työntekijöihin silti kasvaneet
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kiinteän palkan mediaani oli noin 420 000 euroa vuonna 2016. Kokonaisansioiden mediaani oli noin 600 000 euroa. Mediaani on suuruusjärjestyksessä keskimmäinen luku.
Kiinteän palkan osuus on pudonnut 10 vuodessa selvästi pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansioista.
– Toimitusjohtajien kiinteä palkka on kehittynyt aika lailla samaan tahtiin kuin kaikkien muiden suomalaisten työntekijöiden palkkataso, professori Ikäheimo arvioi.
Vuodesta 2007 toimitusjohtajien kiinteät palkat ovat nousseet noin 2,6 prosenttia, kun työntekijöiden palkat ovat nousseet samaan aikaan 2,3 prosenttia.
– Toimitusjohtajien palkkamaltti on ollut paikallaan ja se on toiminut. Julkinen keskustelu on vaikuttanut siihen, että myös toimitusjohtajien palkat ovat pysyneet maltillisina, Ikäheimo arvioi.
Toimitusjohtajien ja työntekijöiden tuloerot ovat silti merkittävästi kasvaneet, koska toimitusjohtajien palkkiot bonuksista ja osakkeista ovat nousseet selvästi kiinteää palkkaa enemmän vuodesta 2007 lähtien.
– Tämä kertoo siitä, suomalaiset yritykset ovat olleet aika hyvässä tuloskunnossa. Ne ovat trimmanneet itseään koko ajan. Toimitusjohtajia on sitten palkittu onnistuneesta työstä, Ikäheimo sanoo.
Ulkomaalaiset hallituksen jäsenet nostaneet suomalaisjohtajien ansioita
Ikäheimo pitää myyttinä sitä käsitystä, että suomalaisten pörssiyhtiöiden johtajien ansioiden kasvu johtuisi hyvä veli -ilmiöstä eli siitä että yhtiöiden toimitusjohtajat jakaisivat yhtiöiden hallituksissa toisilleen ristiin palkkioita.
–Mielestäni on itse asiassa päinvastainen ilmiö. Kun yritykseen tulee ulkomaalaisia hallituksen jäseniä, he rupeavat ihmettelemään miten toimitusjohtajalle maksetaan näin vähän, Ikäheimo sanoo.
– Ehkä Suomessa on oltu varovaisia muuttuvan palkanosan lisäämisessä. Kun tulee ulkomaalaisia hallituksen jäseniä, niin he yleensä vaativat sen lisäämistä.
