Palkansaajien kokonaisansio edellisvuodesta viime vuoteen kasvoi vain muutamalla satasella eli hieman yli prosentin. Yksityisellä sektorilla tilipussi kasvoi hieman enemmän kuin julkisella. Kyseessä on kokonaisansioiden mediaanipalkka eli keskimmäinen palkka.
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta pitää valtio-omisteisten yritysten johdon palkkoja täysin ylimitoitettuina.
– Palkat ovat ihan pöyristyttäviä. Sitä perustellaan sillä, että on omistajan asia päättää kuinka johtoa palkitaan, mutta kun omistajana on valtio, niin silloin pitäisi olla jotain malttia mukana.
Kaukorannan mukaan viime vuonna virinnyt talouskasvu otettiin palkansaajien tilipussista.
– Palkansaajat ovat tehneet kipeitä, äärimaltillisia palkkaratkaisuja tarkoituksena tukea talouskasvua. Nyt se on kääntymässä uuteen asentoon tällä palkkaneuvottelukierroksella.
Suurimpien palkkojen kasvu lisää SAK:n näkemyksen mukaan tuloeroja, ja niitä on jatkossa tasattava verotuksen keinoin.
– Jos tämä on se suunta mihin palkkaeroissa mennään, niin tarvitaan entistä enemmän veropolitiikkaa tasaamaan tuloeroja, pääekonomisti Kaukoranta sanoo.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa puolustaa johdon palkkoja. Hänen mukaansa Suomessa tuloerot ovat pienet kansainvälisessä vertailussa. Siihen syynä on kireä keski- ja suurituloisten verotus. Lisäksi johtotehtävien palkat ovat maltilliset kansainvälisessä vertailussa, Linnainmaa huomauttaa.
Oikea palkitsemistaso toimitusjohtajalle on aina kiinni yksittäisestä yrityksestä ja sen tavoitteista, hän sanoo. Huonosta suorituksesta ei kuitenkaan pidä maksaa huippupalkkoja.
– Kun tehdään oikeasti hyvää tulosta ja yritys kasvaa, työllistää ja maksaa veroja, niin on kaikkien ja ennen kaikkea osakkeenomistajien etu, että haetaan sellainen palkitsemistapa, jolla saadaan hyvä suoritus, sanoo Linnainmaa.
Hän painottaa, että keskeinen kysymys on, saadaanko kannustimilla juuri se suoritus mitä haetaan.
– En kiinnittäisi huomiota siihen summaan vaan siihen, saako rahalle aidon vastineen yritysten, omistajien ja koko yhteiskunnan kannalta.
Linnainmaan mukaan pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkitseminen ei ole tilastoissa viime vuosina keskimäärin kohonnut ja valtionyhtiöidenkin pitää tehdä hyvää tulosta. Ne kilpailevat markkinoilla samoista johtajista kuin muut yritykset.
Lista: Suomen 1 000 suurituloisinta – katso, kuka maksaa maakunnassasi eniten veroja.
Miljoonapalkkoja ja pääomatulojen kasvua
Valtionyhtiöt tai valtion osittain omistamat yhtiöt ovat myös veronmaksajien omaisuutta valtionomistuksen kautta ja johdon palkitsemiseen osallistuvat siten myös veronmaksajat. Pörssiyritysten palkat maksavat omistajat, jotka, kuten valtiokin, saavat sijoituksilleen osinkoja voitoista edellyttäen, että yritys tuottaa voittoa eikä tappiota. Alla viiden suuren valtio-omisteisen yhtiön johdon verotettavia tuloja. Ne ovat kaikki myös pörssiyhtiöitä.
Valtio omistaa energiayhtiö Nesteestä hieman yli puolet. Nesteen toimitusjohtajan Matti Lievosen ansiotulot laskivat viime vuonna noin seitsemän prosenttia, mutta silti ansiotulo oli 1 568 561 euroa. Pääomatuloissa nousua oli sen sijaan noin 300 000 euroa. Eli verotettavaa tuloa oli viime vuonna yhteensä lähes 1,9 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtajan palkka kuukaudessa on Nesteellä 55 039 euroa. Toimitusjohtajalla on lisäksi myös lisäeläkesopimus monen muun suuren firman tapaan.
Monia kulukuureja läpikäyneen ja nyt voittoa tekevän Finnairin toimitusjohtajan Pekka Vauramon ansiot nousivat viime vuonna yli miljoonaan.
Ansiot nousivat noin 22 prosenttia eli noin 180 000 euroa edellisvuodesta.
Vauramolla on myös lisäeläkesopimus. Siitä nousi elokuussa kohu, kun pääministeri Juha Sipilä ärähti, että se on valtion omistajalinjausten vastaista. Vauramo on oikeutettu eläkevakuutukseen, jonka vuosimaksu on 20 prosenttia toimitusjohtajan kiinteästä vuosipalkasta. Lisäeläke nousee vuosittain. Viime vuonna eläkkeen kustannus Finnarille oli lähes 130 000 euroa.
Keskuskauppakamarin Linnainmaan mukaan noin puolella pörssiyrityksistä on käytössä lisäeläke, mutta silloin se on yleensä poissa jostain muusta palkitsemisesta.
Valtio-omisteisen energiayhtiö Fortumin toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin ansiot hipoivat miljoonaa, mutta laskivat edellisvuodesta noin kahdeksan prosenttia. Lundmark aloitti tosin Fortumissa vasta huhtikuussa 2015. Pääomatuloissa oli sen sijaan iso, yli miljoonan euron harppaus ylöspäin.
Valtio on suurin yksittäinen omistaja finanssikonserni Sammossa runsaan kymmeneksen osuudella. Toimitusjohtaja Kari Stadighin ansiotulot nousivat edellisvuodesta noin 20 prosenttia. Stadigh sai ansiotuloja 5 440 778 euroa, nousua oli lähes 900 000 euroa. Lisäksi toinen lisäeläkeohjelma maksoi Sammolle 400 000 euroa.
Valtio omistaa teleoperaattori Elisasta hieman yli kymmeneksen. Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila sai ansiotuloa 1 852 326, missä on nousua edellisvuodesta lähes 300 000 euroa. Prosenteissa nousua ansiotuloissa oli 20. Pääomatuloissakin nousua oli hieman vajaat 400 000 euroa. Mattilan lisäeläkkeet maksoivat viime vuonna yhteensä 371 584 euroa.
