Mäkkylänmetsä on idyllinen pientaloalue Espoon itärajan tuntumassa, Kehä I:n pohjoispuolella. Alueen kadunnimissä huokuu talvisodan henki: tuossa kulkee Aseveljentie ja tuossa taas Sotaleskentie.
Muutaman korttelin päässä menee Varusmiehentie ja Reserviläisentie. Mistä alueen sotahistoriallinen nimistö oikein kumpuaa?
– Mäkkylässä on varhaista sotilashistoriaa jo 1700- ja 1800-lukujen taitteesta, jolloin Mäkkylän puustelli oli Viaporin komendantin virkatalona. Tästä ajasta juontavat Mäkkylän asemanseudulla olevat Komendantintie ja Adjutantinkatu, kertoo Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöntutkija Sami Suviranta.
Hieman pohjoisempana sijaitseva Mäkkylänmetsän omakotialue syntyi viime sotien jälkeen 1950-luvulla, ja nimistö syntyi luontevaksi jatkoksi alueen aiemmille sotahistoriallisille nimille. Aihepiiri oli myös ajankohtainen ja luonteva: esimerkiksi Rintamamiehentie on edelleen nimensä mukaisesti täynnä rintamamiestaloja.
– Sotaorvot, sotalesket, invalidit ja aseveljet olivat 1950-luvun yhteiskunnassa tärkeitä aiheita, Suviranta sanoo.
Asukkaat nimesivät itse katunsa
1950-luvulla Espooseen perustettiin tiennimilautakunta, joka aloitti työnsä nimenomaan Leppävaaran ja Mäkkylän seudulla. Tarkoitus oli laatia ensimmäistä kertaa Espoon tiennimien kokonaissuunnitelma.
– Siihen asti asukkaat olivat antaneet itse nimiä, ja samat nimet saattoivat toistua suunnilleen kilometrin välein. Sekaannukset olivat moninaisia, kun rakentaminen kävi vilkkaana.
Lautakunta teki suunnitelman, johon sisältyi nykyiset nimet, kuten Rintamamiehentie, Invalidintie ja Aseveljentie.
– Perusteluja ei ole kirjattu ylös, mutta ne voi hyvin päätellä. Paitsi tämä vuosisatojen takainen sotilaallinen historia, myös sen ajan yhteiskunnallinen tilanne, jossa rintamamiehet ja asemiehet olivat näkyvästi esillä keskusteluissa. Alueelle asettui asumaan paljon ihmisiä, joihin nämä asiat liittyivät.
Sotaorvontie herättää keskustelua
On helppo kuvitella, että vaikkapa Sotaorvontie on nimenä niin surullinen, että sen vaihtaminen on käynyt alueen asukkailla joskus mielessä.
Kysytäänpä. Satunnaisesti valitun talon oven tulee koputuksen jälkeen avaamaan Anu Karanko. Hän ei tiedä, mistä alueen nimistö on peräisin.
– En ole niitä nimiä hirveästi miettinyt, mutta kyllä ne toki välillä askarruttavat.
Nimistöasiat kuitenkin kiinnostavat Karankoa. Tuttavien kesken aiheesta on tapana välillä vitsailla.
– Meillä on kaverit nimeltä Lotta ja Tuukka, jotka asuvat Tuukkalankujalla. Aina välillä on mietitty, että voi kun he muuttaisivat tuonne Painiittyyn Pikkulotankujalle!
Nimistöntutkija Sami Suvirannan mukaan Sotaorvontie ja useat muut alueen nimet herättävät toisinaan keskustelua.
– Aina silloin tällöin on kuulunut, että joku uusi asukas tai tontin ostanut ihminen on ehdottanut nimien muuttamista, kun ne on koettu niin surullisiksi tai ankeiksi. Periaate kuitenkin on, että käytössä olevaa vakiintunutta, toimivaa nimeä ei muuteta ilman erityisen painavia perusteita.
Itse asiassa Mäkkylän seudulle on melko hiljattain kaavoitettu lisää sotahistoriasta kumpuavia kadunnimiä. Mäkkylänmetsän pohjoispuolella sijaitseva peltoalue rakennettiin 2000-luvulla Painiityn pientaloalueeksi, jossa sotahistoria jatkuu muun muassa Lotankadulla, Pikkulotankujalla ja Kanttiinitiellä.
– Uudessa nimistönsuunnittelussa ei ole tuotu esiin kielteisiä tai surullisia sodan aiheuttamia ilmiötä, mutta on silti löydetty nimenaiheita, jotka sopivat alueen entiseen nimistöön. Nimistö on laaja kokonaisuus, jossa moninaisuus on eduksi. Tässä kokonaisuudessa Mäkkylänmetsän 50-luvun nimistö täyttää tehtävänsä ja edustaa hienosti omaa aikakauttaan.
