Maanantaina karannutta arvokasta tutkimuspalloa tuskin saadaan ehjänä takaisin, kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Eija Asmi Pallakselta.
Viimeisin kansalaishavainto punaisesta pallosta tehtiin Sevettijärvellä maanantai-iltana kahdeksan jälkeen.
– Matalalla sen on täytynyt lentää, että jonkin verran se on menettänyt heliumia, Asmi sanoo.
Asmin mukaan olisi kuitenkin ihmeellinen sattuma, jos pallo vielä löydettäisiin.
– Voihan se tietysti olla, että se on tippunut Norjaan, ja joku saattaa sen joskus metsäretkellä löytää, mutta ehjäkö? En usko, hän arvioi.
Ilmatieteen laitos on tehnyt pallon kulkuradasta mallinnuksia, mutta liikkeitä on vaikea arvioida tarkasti. Pallo lensi karatessaan ilmavirtauksen mukana kohti koillista, eikä Asmi usko, että sitä löydetään Lapista.
– 500 euroa taisi mennä sivu suun, hän sanoo ja viittaa pallosta luvattuun löytöpalkkioon.
Pallo on osa kansainvälistä tutkimusta
Kadonnut liekapallo liittyy mittauskampanjaan, jossa tutkitaan aerosolihiukkasten ilmastovaikutuksia Sammaltunturin tutkimusasemalla Pallaksella. Ennen pallon karkaamista sen avulla ehdittiin mitata 18 päivän ajan dataa. Ilmatieteen laitoksen lisäksi kampanjaan osallistuu tutkijoita Saksasta, Sveitsistä, Isosta-Britanniasta ja Itävallasta.
Pallaksen tutkimusaseman erikoisuus on aerosolien ja pilvien vuorovaikutuksen tutkimus.
Aerosolihiukkaset vaikuttavat pilvien muodostukseen, elinaikaan ja säteilyominaisuuksiin. Aerosolihiukkasten vaikutus ilmastoon pilvien kautta tunnetaan erityisen heikosti, mikä aiheuttaa suuria epävarmuuksia ilmastoennusteisiin.
Sammaltunturilla sijaitseva asema on usein pilven ”sisällä”, jolloin pilvien sekä näitä muodostavien hiukkasten tutkimukseen voidaan käyttää erilaisia menetelmiä.
Uusimmilla menetelmillä saadaan Ilmatieteen laitoksen mukaan hyvin yksityiskohtaista tietoa pilvistä ja pilviä muodostavista hiukkasista.
Liekapallo- ja lennokkimenetelmillä myös kerätään suoraa mittausdataa pilvien alapuolelta, pilvistä ja niiden yläpuolelta.
Lue myös:
