Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomalaisten eläkkeet nousevat ensi vuonna nopeammin kuin vuosikymmeniin. Sen jälkeen tapahtuu historiallinen käänne: Palkkoihin verrattuna eläkkeet alkavat hitaasti pienentyä.
Kun nyt palkat nousevat selvästi eläkkeitä hitaammin, se tarkoittaa, että ensi vuonna keskimääräiset eläkkeet tulevat olemaan suurempia kuin koskaan keskimääräisiin palkkoihin verrattuna, ennakoi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto.
Mutta käsillä on vuosikymmeniä jatkuneen kehityksen taitekohta.
– Voi olla, että ensi vuosi on historiallinen käännekohta, sillä tästä eteenpäin näyttää siltä, että eläkkeiden taso suhteessa keskimääräiseen ansiotasoon tulee pienenemään.
Eläkkeet ovat kasvaneet ennätyksiin vuosi toisensa jälkeen ja ensi vuonna eläkkeisiin on luvassa harvinaisen suuri korotus. Vuoden alusta lähtien työeläkkeet nousevat 6,8 prosenttia. Kova korotus on seurausta kovasta hintojen noususta eli inflaatiosta.
Vuosikymmenien eläkekorotus
Edellisen kerran näin suuria eläkkeiden korotuksia on nähty nelisenkymmentä vuotta sitten 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa.
Vaikka eläkkeet nousevat myöhemminkin, Kautto arvioi, että palkkatasoon verrattuna eläkkeet alkavat pienentyä ensi vuoden jälkeen. Taustalla on se, että eläkkeisiin sovellettava elinaikakerroin jarruttaa alkavien eläkkeiden suuruuden kasvua. Samaan aikaan palkkatulot kasvavat niin kuin ennenkin.
– Muutos ei ole radikaali tai sellainen, jonka ihmiset lyhyellä aikavälillä kokisivat omassa taloudessaan, vaan tästä alkaa vähittäinen siirtymä kohti niitä tasoja, joilla eläkkeet ovat olleet 2000-luvulla.
Koska ensi vuodenvaihteessa maksussa oleviin työeläkkeisiin tehdään inflaatiokorjaus, on monella tullut kiire siirtyä eläkkeelle vielä tämän vuoden puolella.
Kuinka pian sinä voisit siirtyä eläkkeelle? Sen voit tarkistaa tästä laskurista – sekunnin tarkkuudella.
Työeläkeyhtiö Ilmarisen mukaan mukaan suosiotaan on nostanut erityisen selvästi osittainen varhennettu vanhuuseläke eli OVE, johon liittyviä hakemuksia tuli Ilmariseen syyskuussa 80 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Kuntien työntekijöiden työeläkkeistä vastaavan Keva kertoo saaneensa tässä lokakuussa 666 prosenttia enemmän OVE-hakemuksia kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. OVE:een turvautuminen tuli eläkevalikoimaan vuoden 2017 uudistuksessa.
Ensi vuoden alussa tuleva roima eläkkeiden korotus voi taittaa pitkään jatkuneen kehityksen, jossa suomalaiset ovat pidentäneet työuraansa ja lykänneet siirtymistä eläkkeelle, ETK:n Mikko Kautto arvelee.
– Rekistereistä nähdään jo, että tämän vuoden syksyllä tulee tulemaan ennätysmäärä osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyviä ja ehkä myös sellaisia, jotka aikaistavat siirtymistään täydelle vanhuuseläkkeelle.
Kautto kuitenkin uskoo, että kehitykseen tulee vain lyhytaikainen taite, eikä pysyvää suunnanmuutosta.
– Tällainen muutos tulee tapahtumaan lyhyellä aikavälillä syksyn aikana, se nähdään jo nyt. Mutta sillä ei välttämättä ole pysyvää vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen tulevaisuudessa, hän pohtii.
Vuonna 2017 tehdyn uudistuksen jälkeen eläkkeellesiirtymisikä alkoi nousta vuosia jatkuneen pysähtyneen kehityksen jälkeen. Vähitellen ylöspäin hilautuva alin mahdollinen työeläkeikä ohjaa nyt eläkepäivien aloittamista – kuten on tarkoitus ollutkin.
Viime vuonna eläkkeellesiirtymisikä nousi odotettuakin enemmän, koska poikkeuksellisen vähän suomalaisia vuonna siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle.
Taloudellisesti eläkkeelle heittäytymistä kannattaisi venyttää.
Eläkettä korotetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeelle jäämistä siirtää oman alimman eläkeikänsä yli. Jos eläkkeelle jäämistä lykkää vuodella, eläkkeeseen saa 4,8 prosentin lykkäyskorotuksen.
Lykkäyskorotuksista huolimatta valtaosa jää eläkkeelle juuri silloin kun se on aikaisintaan mahdollista.
Rahat riittävät – kunhan sijoitusonni kääntyy
Ensi vuoden ennätyskorkeat eläkkeet tarkoittaa eläkejärjestelmälle lisäpainetta samalla kuin eläkerahastojen hyvien sijoitustuottojen kausi on katkennut. Kauton mukaan eläkejärjestelmän rahoitus kestää hyvin vaikka työeläkemeno kasvaakin ensi vuonna reippaasti.
– Rahoituksen kestävyyteen tämä on toki noteerattava muutos, mutta työeläkejärjestelmän taloudellinen tilanne on tällä hetkellä hyvä. Rahoitukseen luodut puskurit suojaavat näinkin poikkeukselliselta muutokselta.
Kauton mukaan rahoituspuskurit heikentyvät ensi vuoden aikana, mutta pysyvät kuitenkin vähimmäisvaatimustason paremmalla puolella. Hänen mukaansa ensi vuodelle ei ole tämän takia odotettavissa vakuutusmaksujen nousupainetta, eikä välttämättä seuraavallekaan vuodelle, jos tilanne alkaa ensi vuonna vähitellen normalisoitua.
Mutta tilanne on toinen, jos sijoitustuotot heikkenevät pitkään. Eläkerahastojen sijoitukset ovat tuottaneet esimerkiksi vuosina 1998–2021 keskimäärin yli kuusi prosenttia vuodessa. Tänä vuonna suunta on kuitenkin ollut toinen ja sijoitustuotot ovat olleen lähes kuusi prosenttia miinuksella.
– Ei täydy olla hirveän monta huonoa peräkkäistä vuotta ennen kuin sillä alkaisi olla vaikutus että jotain pitäisi lähteä keksimään vastalääkkeenä, ETK:n toimitusjohtaja Mikko Kautto muistuttaa.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin klo 23 saakka.
Lue lisää:
Laskuria korjattu 4.11.2022 kello 11.20: Eläkkeen alkamispäiväksi lasketaan nyt eläkeiän saavuttamista seuraavan kuun ensimmäinen päivä.
Tarkennettu 7.11.2022 kello 9.52: Tarkennettu laskurissa määritelmää ylimmästä eläkeiästä. Poistettu kohdasta lause ”Vuonna 1962 tai sen jälkeen syntyneillä ylin eläkeikä on 70 vuotta. Sitä vanhemmilla 68 tai 69 vuotta”. Sen tilalle laitettu nykyinen tieto.
