Sydänliitossa eletään epätoivon sävyttämää loppuvuotta. Liiton ylläpitämältä sydäniskuritoiminnalta on loppumassa rahoitus vuodenvaihteessa.
Defi.fi-palveluun on koottu Suomessa käytössä olevat sydäniskurit eli defibrillaattorit, kansanomaisemmin deffat. Se on rekisteri, josta selviää, mistä löytyy lähin sydäniskuri, jos joku meistä saa sydänpysähdyksen. Palvelun tiedot päivittyvät Hätäkeskuslaitoksen 112-puhelinsovellukseen, josta voi hätätilanteessa selvittää kymmenen lähimmän sydäniskurin sijainnin.
Defi-palvelu on saanut viime vuodet rahaa sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivalta STEAlta eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta. Kyseessä on ollut hankerahoitus. Liitto kertoo, ettei STEA ole myöntänyt rahoitukselle jatkoa eikä Sydänliitto ole yrityksistään huolimatta onnistunut löytämään defi-palvelulleen uutta rahoittajaa.
– Keskusteluja on käyty viime vuoden alusta lähtien. Kaikkien mielestä asia on tärkeä, kaikkien mielestä tähän täytyy panostaa mutta sitä tahoa ei tahdo oikein löytyä, jonka tontille tämä kuuluisi, kertoo Sydänliiton asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto.
– Euromääristä en mielellään puhu mutta meillä on laskettu, että rahoitus on 0,001 prosenttia tämän vuoden kaikista sote-menoista. Miljoonista ei ole kyse, on kyse sadoista tuhansista euroista.
Sydäniskureiden sijaintitiedot vaarassa muuttua epävarmoiksi
Blek-Vehkaluoto sanoo, että rekisterin rahapula tulee akuutiksi vuoden vaihtuessa. Tekniset kustannukset hoituvat mutta käsityönä tehtävä rekisterin huoltaminen ja ylläpitäminen on isompi työ.
– Jos siihen ei ole osoittaa henkilöstöresurssia, rekisteri näivettyy. Jos me emme pysty huolehtimaan rekisterin yhteydestä Hätäkeskuslaitoksen 112-sovellukseen, tulee sydäniskurin löytyminen olemaan hätätilanteessa entistä epävarmempaa.
– Silloin emme voi olla varmoja siitä, onko 112-sovelluksen näyttämissä paikoissa enää sydäniskuria. Jonkun on huolehdittava yhteyksistä niihin tahoihin, jotka iskurin ovat hankkineet. Myöskään verkkopalvelujen teknisten ongelmien ratkaisuihin ei ole enää rahoitusta.
– Ilman rekisteriä ollaan muistin varassa, mistä se lähin sydäniskuri löytyy. Jos ollaan itselle vieraassa ympäristössä, ei olisi tietoa, missä se lähin laite sijaitsee.
Hätäkeskuslaitos on julkaissut videon sydäniskurin löytämisestä 112-sovelluksessa Youtubessa.
Sydäniskurin sijaintitieto on tärkeä ja se pitää saada selville nopeasti, kun jonkun sydän pysähtyy.
– Selviytyminen on todennäköisintä, jos elvytys ja sydäniskurin käyttö päästään aloittamaan viiden minuutin sisällä sydänpysähdyksestä. Se ei voi siis sijaita kovin kaukana ja se täytyy pystyä löytämään nopeasti.
Iskurien määrä yhä kaukana toisista Pohjoismaista
Sydäniskurien määrä on kasvanut viime vuosien aikana nopealla tahdilla ja nyt niitä on Suomessa noin 6800.
– Mutta me olemme silti jäljessä esimerkiksi Ruotsia ja Tanskaa. Kummankin rekisterissä on yli 20 000 laitetta. Ja kun miettii Tanskankin pinta-alaa, on iskureita siellä aika lailla vieri vieressä. Suomen kokoisessa maassa tarvittaisiin noin 15 000 laitetta, jotta olisimme Pohjoismaisessa tasossa, sanoo Vehkaluoto.
– Iskureita eli deffoja suositellaan hankittavaksi paikkoihin, joissa ihmisiä liikkuu paljon mutta sitten toisaalta myös sinne, minne hoidon saapuminen kestää kauemmin. Suomi on niin harvaan asuttu maa, ettei ensihoito ole joka paikassa ihan viiden minuutin sisällä. Erityisesti silloin tarvitaan lähimmäisiä ja maallikoita, jotka ovat valmiina elvyttämään.
Käyttö arastuttaa monia
Blek-Vehkaluodon mukaan suomalaiset tietävät hyvin, mikä sydäniskuri on ja että sitä saa käyttää kuka tahansa. Mutta sitten tulee se iso mutta:
– Epävarmuus omista taidoista saattaa kuitenkin estää laitteen käyttöönoton. Ihmiset esimerkiksi pelkäävät, että sillä voi aiheuttaa jotakin vahinkoa, vaikka niin ei ole. Voidaan myös pelätä laitteen ottamista käyttöön, jos se on vaikka kaupan seinällä. Ajatellaan, että sitä saisi käyttää vain kaupan henkilökunta.
Sydäniskuria opetellaan käyttämään esimerkiksi ensiapukursseilla mutta Blek-Vehkaluodon mukaan olisi ensiarvoisen tärkeää, että esimerkiksi kaikki koululaiset oppisivat sen käytön. Kun Sydänliitto on esitellyt laitteen käyttöä erilaisissa tapahtumissa, ihmiset ovat olleet hämmentyneitä.
– Hämmentyneitä siitä, että se laitehan opastaa sinua puheohjauksella ja siellä on kuvat, mihin elektrodit ihmisessä kiinnitetään. Virhettä sillä ei voi tehdä, sillä laite ei suostu antamaan iskua, ellei se ole potilaalle tarpeen. Käyttäjän on vain laitettava elektrodit oikeaan paikkaan, sen jälkeen laite analysoi itse potilaan rytmin ja kertoo, onko isku tarpeen vai ei.
Kymmenien arvioidaan pelastuneen
Blek-Vehkaluoto kertoo, ettei tarkasti tiedetä, kuinka paljon sydäniskureilla on voitu pelastaa ihmishenkiä:
– Arvio on, että kyse on useista kymmenistä ihmisistä, joita on voitu pelastaa, kun maallikko on käyttänyt sydäniskuria hätätilanteessa.
Sydäniskurin hinta liikkuu 1500–2500 euron välillä riippuen siitä, millaisia ominaisuuksia laite pitää sisällään.
– Nykyään suositellaan, että laite sijoitetaan niin, että se on aina kaikkien käytettävissä, ulkotiloissa. Sen vuoksi itse laitteen hintaan pitää lisätä myös sydäniskurikaappi.
– Laitteen ilmoittaminen rekisteriin on kuitenkin vapaaehtoista ja siten haltijansa vastuulla, huomauttaa Mari Blek-Vehkaluoto.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 18.11. kello 23:een saakka.
