Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Ylen kysely paljastaa, mitä sinun kansanedustajasi ajattelee viinien myynnistä ruokakaupoissa

Vankimmin viinien myynnin laajentamisen takana seisovat suurista ja keskisuurista puolueista kokoomus ja perussuomalaiset.

Viinipulloja ostoskärryssä.
Kyselyyn vastanneista 133 kansanedustajasta 69 kannatti myynnin laajentamista. Kuva: Sakari Piippo / Yle
  • Marica Paukkeri

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista enemmistö kannattaa viinien myynnin sallimista ruokakaupoissa.

Kysyimme kansanedustajilta, pitäisikö viinien myynti sallia myös ruokakaupoissa.

Kyselyyn vastanneista 133 kansanedustajasta 69 kannatti myynnin laajentamista.

Kannatus oli vankinta oppositiossa, myynnin sallimista vastustavia kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta.

Kaikki kyselyyn vastanneet kolme kristillisdemokraattia vastustivat myynnin laajentamista

Peter Östman (kd.) toteaa, että puolueen linja asiassa on ollut jo pitkään selvä.

– Kontrolli toimii huomattavasti paremmin Alkoissa. Jos tätä nyt lähdettäisiin avaamaan, myyntiä voisi olla jopa viidessä tuhannessa toimipisteessä nykyisen noin 350:n sijaan. Kulutus lisääntyisi, Östman sanoo.

Alkoholin saatavuutta lisättiin viimeksi vuonna 2018, kun alkoholilain uudistuksen myötä päivittäistavarakaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden enimmäismäärä nostettiin 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

Samalla ruokakaupoissa sallittiin myös väkevistä alkoholijuomista laimennettujen juomasekoitusten myynti.

Alkoholin kulutus ei kasvanut muutoksen myötä niin paljon kuin pelättiin. Alkoholikuolemat kuitenkin kääntyivät kasvuun. Syyksi on arvioitu, että runsaasti alkoholia käyttävät joivat entistäkin enemmän.

Kokoomuksen Kaunisto toivoo viinejä kauppoihin jo ensi vaalikaudella

Opposition toista laitaa asiassa edustaa kokoomus. Kyselyyn vastanneista puolueen kansanedustajista lähes kaikki kannattivat viinien myynnin laajentamista.

Oppositiopuolueisiin kuuluvista kuudestakymmenestä vastaajasta vain viisi ei kannata viinin tuomista ruokakauppoihin.

Esimerkiksi kyselyyn vastanneista kokoomuksen kansanedustajista ainoastaan Paula Risikko (kok.) vastusti viinien myynnin laajentamista.

Viinien saatavuus on jo nykyisellään hyvä.

Paula Risikko, kansanedustaja, Kok.

Kokoomuksen kansanedustajien enemmistön näkemyksen jakava Ville Kaunisto (kok.) toivoo, että viinit saataisiin ruokakauppoihin jo ensi vaalikaudella.

– Näen suomalaiset vastuullisina alkoholin käyttäjinä. Olisi aivan luonnollinen asia, että viinit ovat ruokakaupoissa. Sillä annettaisiin vähän vapautta ja vastuuta ihmiselle itselleen, Kaunisto sanoo.

Myös perussuomalaisten vastaajien enemmistö sallisi viinin myynnin ruokakaupoissa. Kyselyyn vastanneista 28:sta puolueen kansanedustajista 24 sallisi viinin myynnin ruokakaupoissa.

Eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Juho Eerolan (ps.) mukaan viinien myynti ruokakaupoissa on tätä päivää.

– Kaupat, joiden yhteydessä Alkot sijaitsevat, saavat kohtuutonta etua ihmisten suunnatessa ostoksille näihin paikkoihin, Eerola perustelee.

Juha Eerola, Perussuomalaiset.
Kansanedustaja Juho Eerola (ps.) kuvaa itseään EU-kriittiseksi konservatiiviksi, mutta viinikaupan laajentamisessa hän sanoo ”kannattavansa yhteisiä eurooppalaisia arvoja”. Kuva: Antti Lähteenmäki / YLE

Viinien myynnin laajentamiseen myönteisesti suhtautuivat myös oppositiossa istuvat Liike Nyt ja Valta kuuluu kansalle.

Rivit rakoilivat

Kysymys kuitenkin myös jakaa puolueita. Näkemykset jakautuivat esimerkiksi hallituspuolue keskustassa.

Kyselyyn vastanneista keskustan kansanedustajista 12 vastusti ja seitsemän kannatti viinien myynnin sallimista ruokakaupoissa.

Linjan lieventämiseen kriittisesti suhtautuvaa kansanedustaja Anu Vehviläistä huolettavat erityisesti tarjonnan lisäämisen vaikutukset päihdeongelmista kärsiviin ihmisiin.

Viinien tuominen ruokakauppoihin lisäisi alkoholin kulutusta ja olisi ongelmallinen erityisesti heille, joilla on vaikeuksia kohtuukäytön kanssa.

Anu Vehviläinen, kansanedustaja, Kesk.

Vihreissä myynnin laajentamisen puolesta liputti neljä vastaajaa.

Kielteisen kannan ottaneita oli seitsemän. Heistä yksi oli Saara Hyrkkö (vihr.). Hyrkön mukaan alkoholin aiheuttamat sairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma, jonka pahentamiseen Suomella ei ole varaa.

– Viinien tuominen maitokauppoihin johtaisi todennäköisesti siihen, että Alkon monopoli purettaisiin. Se tarkoittaisi myös väkevien osalta alkoholin saatavuuden ja samalla alkoholihaittojen lisääntymistä, Hyrkkö sanoo.

Saara Hyrkkö, Vihreät.
Kansanedustaja Saara Hyrkön (vihr.) mukaan alkoholilainsäädännön muutokset edellyttävät puntarointia haittojen vähentämisen ja yksilön vapauden välillä. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Pääministeripuolue SDP:n vastaajista enemmistö sanoo ei viinien tuomiselle ruokakauppoihin.

Kielteisesti myynnin sallimiseen suhtautuvan kansanedustaja Heidi Viljasen (sd.) mukaan on selvää, että viinien ruokakauppoihin saamiseen liittyy taloudellisia intressejä. Viljasen mukaan myynnin laajentamisen haitat ovat suurempia kuin hyödyt.

– Alkoholi on edelleen eniten yhteiskunnallisia ja inhimmillisiä haittoja aiheuttava päihde. Pitkään päihdetyötä tehneenä ja sitä maailmaa nähneenä koen, että terveydelliset haitat painavat tässä tapauksessa enemmän, Viljanen sanoo.

RKP:n edustajista laajentamista kannatti kaksi ja sitä vastusti kolme edustajaa. Kantaansa empiviä oli kolme.

Kysely totetutettiin 19.–25. tammikuuta. Kyselyyn vastasi yhteensä 131 kansanedustajaa.

Pitäisikö viiniä saada myös lähikaupasta? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 1. helmikuuta kello 23:een saakka.

Yle kysyi eduskuntapuolueilta, pitäisikö Suomen monopolit purkaa. Toimittaja Sara Salmi tiivistää, millä kannalla puolueet ovat rahapelien, alkoholin ja apteekkien sääntelystä.

Juttua korjattu 31.1.2023 kello 14.48: Jutussa käytetetyssä grafiikassa oli vanhentunut tieto kansanedustaja Wille Rydmanin (ps.) eduskuntaryhmästä. Rydman siirtyi perussuomalaisiin tammikuun alussa.