Sotaa käyvässä Ukrainassa on ihme kyllä onnistuttu pitämään yllä merkittävää maataloustuotantoa.
Kaikki on tietenkin monin verroin vaikeampaa kuin rauhan aikana. Myös sadot jäävät pieniksi, mutta Ukrainassa ongelmana on ollut ennen kaikkea ruoan säilytystilojen puute, kertoo YK:n ruokaohjelman Ukrainan maajohtaja Matthew Hollingworth.
– Iso osa ruokavarastoista on maan itäosassa. Satoa olisi saatu korjattua enemmänkin, mutta sille ei ole ollut turvallista säilytyspaikkaa, hän sanoo Ylelle antamassaan videohaastattelussa.
Sato jäi noin puoleen verrattuna satoon ennen sotaa. Tälle vuodelle ennustetaan noin 20–30 prosenttia pienempää satoa kuin rauhan oloissa.
Hollingworthin johtama ruoka-apu ostaa ruokaa pääosin paikallisilta yrittäjiltä.
– Ostamme ruokaa mahdollisimman paljon Ukrainasta ja näin tuemme paikallisia, ja viemme sinne, missä ei ruokaa ole riittävästi.
Ruokaa toimitetaan valtavat määrät myös etulinjaan. Kuluneen puolen vuoden aikana YK:n ruokaohjelma on auttanut kolmea miljoonaa ukrainalaista, valtaosin etulinjassa. Ruoan lisäksi heille toimitetaan kaikkea sitä, mitä marketeista yleensäkin ostettaisiin, mutta nyt marketit ovat sodan vuoksi kiinni.
Avun vieminen etulinjaan on erittäin vaarallista.
– Se ei ole helppoa. Meidän täytyy pitää molemmat osapuolet tietoisina. Ja silti riskit ovat olemassa, Hollingworth kertoo.
Venäjä estää kuljetuksia
Avun tarve olisi suuri myös etulinjan toisella puolella, venäläisten hallussa olevilla ukrainalaisalueilla. Sinne YK:n avustuskuljetuksia Venäjä ei kuitenkaan päästä.
– Harkovan ja Hersonin alueille meillä oli syksyllä jonkinlainen pääsy ja näimme itse sen avun tarpeen. Donetsk, Luhansk, Zaporižžja, siellä olisi tarvetta avullemme.
Hollingworth kiittelee Mustanmeren sopimusta. Sen ansiosta maataloustuotteita on voitu viedä Ukrainasta maailmalle. Jopa 20 miljoonaa tonnia ruokaa on toimitettu meritse eteenpäin ja näin on onnistuttu ainakin osittain nujertamaan maailmanlaajuista ruokakriisiä.
Lannoitteiden ja polttoaineiden hintojen nousu covid 19 -viruksen päälle on ollut ruokaturvallisuudelle myrkkyä.
Hollingworth pitääkin elintärkeänä, että sopimusta jatketaan. Maanviljelijöiden on pystyttävä luottamaan siihen, että heidän tuotteilleen on kysyntää, jotta viljely ylipäätään kannattaa.
– Joka kerta kun ruoan hinta nousee prosentin verran, 10 miljoonan ihmisen ruokaturva vaarantuu, hän lainaa Maailmanpankin tekemää laskelmaa.
