– Pitääkö meidän jokivartisten kärsiä yritysten suunnitelmista?
–Turhaan olette käyneet kiusaamassa, koska yksityinen henkilö ei ole tässä projektissa minkään arvoinen!
Muun muassa tällaisia puheenvuoroja kuultiin Suhangon kaivoshankkeen purkuputkisuunnitelmaa käsittelevässä yleisötilaisuudessa Tervolassa.
Gold Fields Arctic Platinumin kaivossuunnitelmat huolettavat tervolalaisia. Ennen muuta kuntalaisia hankkeessa häiritsee se, että yhtiö suunnittelee kaivavansa purkuputken kaivokselta Kemijokeen Tervolan maiden lävitse.
Kemijokivartisten huolta yritettiin hälventää kertomalla tarkoin yrityksen suunnitelmista.
Projektipäällikkö Juha Rissanen kertoi, että purkuputkeen johdettava vesi on kaivosalueen toiminnoista kerättyä vettä. Se koostuu pääasiassa louhoksien kuivatusvesistä sekä rikastushiekka-altaalle, sivukivialueille ja malmin välivarastoalueille satavasta vedestä, rikastamoalueen hulevesistä ja vähäisemmistä a rikastushiekka-alueen kautta poistettavista vesistä.
Pohjalle syntyy huntu
Ennen purkuputkea vedestä poistetaan muun muassa alumiinia ja fosforia.
– Olemme mallintaneet, miten miten vesi käyttäytyy purkuputkessa, joka laskee Kemijoen pääuoman syvänteeseen. Pohjalle syntyy eräänlainen huntu, jossa pitoisuudet jonkin verran nousevat. Huntu ei nouse pintaan, vaan se sekoittuu muuhun Kemijoen veteen muutaman sadan metrin päässä, Rissanen kertoo.
Tervolalaisia kiinnosti muun muassa se, miksi vettä ylipäätään pitää johtaa johonkin. Eikö suljettu kierto riittäisi?
Projektipäällikkö Kirsi-Marja Haanpää Afrylta kertoi, että taivaalta tulee vettä enemmän kuin haihtuu.
– Pakko sitä on päästää pois.
Haanpää esitteli yleisölle vedenpuhdistusjärjestelmän toimintaa.
– Vesi puhdistetaan kemiallisella koagulointiprosessilla. Sen jälkeen vesi johdetaan altaaseen, jossa vedestä otetaan näytteitä. Jos niissä esiintyy jotain hälyttävää, ei purkuputkeen päästetä vettä.
Haanpää kertoi, että mahdollisten häiriöiden tai erityisen runsaiden vesisateiden varalle kaivokselle rakennetaan useampia vara-altaita ja lisäksi tarvittaessa avolouhokseen voidaan ohjata vettä.
Teknisesti järkevä
Millaista vettä purkuputkessa sitten virtaisi? Juha Rissasen mukaan jokeen ohjattavassa vedessä esimerkiksi typpeä olisi 10-15, fosforia 0,2-0,3 ja alumiinia 0,5 milligrammaa litrassa.
Kemijoen vedenlaatu on jokseenkin hyvä. Tällä hetkellä suurin ravinnekuormitus tulee maa- ja metsätaloudesta.
Rissasen mukaan Suhanko muodostaisi enimmillään 0,5 prosenttia Ossauskosken läpikulkevasta fosforikuormituksesta ja 1,2 prosenttia typpikuormituksesta.
– Kaivokselta ei olla johtamassa jokeen sellaisia aineita, mitä siellä ei jo olisi. Ksantaatti huolettaa monia, ja olemme rakentamassa rikastamon yhteyteen prosessia, jossa ksantaatti hajotetaan, Rissanen kertoo.
Miksi putkea ei voida rakentaa ylemmäs Kemijoelle, tilaisuudessa kysyttiin. Rissasen mukaan Tervolan suunta on teknisesti järkevä.
– Ei tarvitse mennä mäkien yli eikä ylittää vesistöjä. Tervolan kohdalla virtaus on tarpeeksi voimakas, että purkuvesi sekoittuu Kemijokeen.
Mitä kunta hyötyy?
Tervolalaiset toivovat putkesta jotain hyötyä myös omalle kunnalle. Kunnanjohtaja Mika Simoska huomautti, että kaivosten apualueet, mihin purkuputkikin kuuluu, pitäisi saada kaivosveron piiriin.
Yleisöstä ehdotettiin myös, että voisiko kymmenien kilometrien putkesta saada edes sellaista iloa, että sen päälle rakennettaisiin kelkkabaana.
– Näitä asioita tullaan varmasti miettimään myöhemmin, kunhan lupa saadaan kuntoon, Juha Rissanen vakuutti kuntalaisille.
Suhangon kaivoshankkeella on olemassa ympäristölupa, mutta se pitää päivittää. Hakemus laitetaan vireille ensi kuussa. Käyttöoikeus purkuputkialueeseen on laitettu vireille tässä kuussa.
Ympäristölupaa hankkeeseen odotetaan ensi vuoden juhannukseksi, jonka jälkeen yhtiö tekee investointipäätöksen. Kaivoksen rakentaminen aloitettaisiin sen jälkeen ja kaivoksen suunnitellaan olevan tuotannossa vuonna 2026.
