Hampaani olivat sen verran vinossa, että se vaikutti itsetuntooni, mutta myös purentaani. Peittelin aina nauraessani suuta kädelläni ja hymyilin suu kiinni, jotta hampaani eivät näkyisi muille. Koin olevani ruma hampaideni takia.
Näin kirjoittaa Saksan Münchenissä nykyisin asuva Jasmin Ghennam, 32, Ylen kyselyssä.
Kaunis hymy on yksi merkittävimmistä syistä aikuisena aloitetuille hampaiden oikomishoidoille. Kysyimme Ylen verkkosivuilla kokemuksia aikuisena tehdyistä oikomishoidoista ja vastauksia tuli yli 250. Moni vastaajista oli piilotellut hampaitaan ja hymyään jopa vuosikymmenten ajan.
Pelkän ulkomuodon lisäksi oikomishoitoja oli tehty useille vastaajille myös väärän purennan takia. Purentavirheet olivat aiheuttaneet esimerkiksi uniapneaa, päänsärkyä sekä niska- ja hartiavaivoja.
Yksi hammashäpeää poteneista vastaajista on lapinlahtelainen Jenna Tirkkonen, 27. Hänellä oli todettu myös syvä-ja distaalipurenta, joten Tirkkonen sai hoitoa julkisessa terveydenhuollossa. Distaalipurennassa alaleuka sijaitsee liian takana yläleuan suhteen ja syväpurennassa alahampaat ottavat kiinni kitalakeen.
– Lapsena ja nuorena pelkäsin hammaslääkärissä käymistä. En silloin ymmärtänyt, kuinka purenta vaikuttaa moniin asioihin, 25-vuotiaana oikomishoidot aloittanut Tirkkonen kertoo.
Nyt takana ovat useamman vuoden kestäneet hoidot, jotka ovat jo loppusuoralla.
Moni kärsii hammashäpeästä
Koko elämäni jouduin häpeämään etuhampaita, jotka sojottivat eteenpäin. Nainen, 29.
Ulkonäkö ja hampaiden hankala puhdistus. Mies, 60.
Ylen saamissa vastauksissa toistuivat kokemukset hammashäpeästä, huonosta itsetunnosta ja hymyn vaikutuksesta ihmissuhteisiin.
Sama näkyy myös aiheesta tehdyissä tutkimuksissa.
– Ulkonäkö, leukanivelten toimintahäiriöt ja purentaongelmat ovat syitä hakeutua hoitoon. Esteettisyys on mukana lähes aina. On ilahduttavaa kuulla, että Ylen kyselyn vastaukset ovat samansuuntaisia kuin meidän. Vastausten määrä on jopa yllättävä, Itä-Suomen yliopiston oikomishoidon professori Timo Peltomäki arvioi.
Väitöskirjatutkija Lucas Campos Tampereen yliopistosta on tutkinut suomalaisten suhtautumista kasvoihin ja hymyyn sekä vaikutusta elämänlaatuun ja -tyytyväisyyteen.
Campos arvioi, että hampaiden ulkomuodosta on tullut suomalaisille aiempaa tärkeämpää. Yhdysvalloissa tavoitellun Hollywood-hymyn vaikutukset ovat rantautumassa myös Suomeen.
– Vielä 90-luvulla asiat olivat toisin, mutta nyt kasvojen ulkomuotoa pidetään tärkeämpänä. Hymy ja hampaat ovat keskiössä, kun ihmiset katsovat toisiaan keskusteluissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä, hän pohtii.
Peltomäki näkee, että hammashäpeä saattaa aidosti johtaa hymyn peittämiseen kädellä.
– Nykyisessä somemaailmassa halutaan näyttää hymyilevät kasvot, jolloin hampaiden kunto korostuu, Peltomäki sanoo.
Peltomäen mukaan aikuisena tehtävien hampaiden oikomishoitojen määrä on kasvanut merkittävästi.
– Kysyntä ei tule jatkossakaan vähentymään, hän uskoo.
Oikomishoidot olisi hyvä tehdä jo lapsena
Kysyimme lukijoilta muun muassa syitä, miksi he ovat aloittaneet oikomishoidot aikuisiällä. Osalla vastaajista hoitoja ei tehty lapsena lainkaan tai hoidot olivat jääneet kesken syystä tai toisesta.
Hammashäpeän takia, ”nyt tai ei koskaan” -tiedostamisen vuoksi. Siksi että hampaitani ei oiottu lapsena. Nainen, 39.
Minulla todettiin keskivaikea uniapnea sekä kärsin jatkuvista niska- ja päänsäryistä. Myös esteettinen haitta. Olen inhonnut purentaani ja sivuprofiiliani lapsesta saakka. Oikeastaan en pysty edes puremaan etuhampaillani mutta olen jo tottunut siihen. Nainen, 35.
Hammaslääketieteen asiantuntijoiden mielestä hampaiden oikomishoito olisi hyvä tehdä jo lapsena.
Silloin terveydellisiä haittoja pystyttäisiin parhaiten ennaltaehkäisemään. Lapsille hampaiden oikomishoitoja tehdään yleensä 7–14 vuoden iässä.
Voimakas ylä- ja syväpurenta, jota ei lapsena hoidettu. Ylähampaat olivat edestä melkein 45-asteen kulmassa, ja alahampaat osuivat kitalakeen. Nainen, 41.
Vaikea purentavika ja esteettinen ongelma. Elämänlaatu parani, ulkonäkö parani, mutta totuus on se, ettei purukalustoni selvinnyt vaurioittaa enää koska oikomisikä oli myöhäinen. Osa hampaista jouduttiin myöhemmin juurihoitamaan. Nainen, 51.
Varhaisilla oikomishoidoilla voitaisiin välttyä monilta terveyshaitoilta aikuisena. Väärä purenta altistaa esimerkiksi uniapnealle, päänsärylle sekä niska- ja hartiavaivoille.
Päänsärky, kasvokivut, leukojen väsyminen ja leukalukot ja bruksaaminen. Nainen, 36.
Päänsärky, kasvosärky, niskasärky ja uniapnea. Nainen, 51.
Oikomishoidoilla elämänlaatua parantava vaikutus
Vaikeat purentavirheet korjataan erikoissairaanhoitona yliopisto- ja keskussairaaloissa. Pelkästään esteettisistä syistä ei julkisessa terveydenhuollossa pääse hoitoon vaan potilaat hakeutuvat yksityiselle.
– Esteettiset syyt ovat kuitenkin yhtä tärkeitä. Elämänlaatu ja se, miten elämässä pärjää, on tärkeää. Hymyllä on vaikutusta elämänlaatuun. Pitkiä hoitoja saaneilla potilailla se paranee, vaikka elämänlaatuun liittyy myös muita tekijöitä, Peltomäki sanoo.
Hän muistuttaa, että oikomishoitojen jälkeen kohonnut elämänlaatu voi siis myöhemmin heikentyä muista syistä.
Kyselyyn vastanneista useimmat ovat saaneet aikuisena tehdyistä oikomishoidoista hyviä kokemuksia ja mieleisensä lopputuloksen. Kaikille näin ei kuitenkaan käynyt.
Ylläpitohoitoa on jatkettava useimmissa tapauksissa oikomishoitojen päättymisen jälkeen ja tämä yllätti Jasmin Ghennamin.
– Olen tyytyväinen lopputulokseen, mutta en tiennyt, että oikomistulosta tulee ylläpitää loppuelämän ajan. Muuten hampaat palaavat hiljalleen omille paikoilleen. Hampaani myös muuttuivat hyvin keltaisiksi invisalign-hoidon aikana, se harmittaa, Ghennam kertoo.
Oikomishoidon myötä elämänlaatu ja itsetunto paranivat huomattavasti. Nainen, 28.
Oikomishoito ja leukaleikkaus muutti elämääni kokonaisvaltaisesti. Ulkonäköni muuttui selvästi, sain normaalin purennan, pystyn artikuloimaan puhetta selkeämmin, nukkumaan ja syömään paremmin ja itsetuntoni parani. Mies, 29.
Jenna Tirkkosella oli ennen oikomishoitoja tärkeänä toiveena kauniimpi hymy. Tämä toive toteutui. Onnistuneiden hoitojen ansiosta hän pääsi samalla eroon myös hammaslääkäripelostaan.
– Sain kauniin hymyn ja paremman purennan. Ennen en pystynyt omenoita syömään tuosta noin vaan, mutta nyt voi pilkkomatta syödä, Tirkkonen iloitsee.
Aiheesta voi keskustella 21.4.2023 klo 23:een saakka.
