Arttu Savander harrastaa cityspottausta, ja hänen lempikohteensa on jyväskyläläinen puisto, jossa on outo kivi

Selainpohjaisessa palvelussa on erikoisia kohteita jo kymmenestä eri suomalaiskaupungista. Ensimmäiset kohteet lyötiin kartalle Jyväskylässä ja Helsingissä vuonna 2020.

  • Timo Hytönen

Jyväskylässä on puisto, joka jää monilta huomaamatta. Hannikaisenkadun ja Gummeruksenkadun kulman pienen puiston nurkassa jököttää arvoituksellinen kivi.

Kivi on osa Jyväskylän historiaa, ja samalla se on myös osa cityspottaajien Jyväskylää.

Tämä mystinen kivitolppa löytyy Jyväskylästä Kirjanpainajan puistosta.
Puiston kulmassa seisoo yksinäinen selittämätön kivitolppa. Kuva: Timo Hytönen / Yle

Cityspotting perustuu mobiilitekniikkaan, paikkoihin ja niihin liittyviin tarinoihin. Palvelun on kehittänyt jyväskyläläinen pienyritys Fennoscandian Simulations Systems Oy.

Jyväskyläläiselle Cityspotting-harrastajalle Arttu Savanderille Kirjanpainajan puisto on yksi harrastuksen avaamista asioista, jotka arjessa menivät ohi silmien.

– Vaikka olen koko ikäni täällä asunut, niin ei sitä kaikkea millään pysty tietämään. Tämä harrastus on auttanut siinä paljon, Savander toteaa.

Arttu Savander Jyvsäkylästä on Cityspotting harrastaja.
Arttu Savander on käynyt läpi kaikki Cityspotting Jyväskylän ensimmäisen tuotantokauden kohteet. Kuva: Timo Hytönen / Yle

Juuri tarinat, ihmiset ja paikkojen muuttuva historia ovat Cityspotting-harrastuksen kulmakivet. Tarkoitus on koukuttaa kävijät juuri faktapohjaisilla tarinoilla, jotka eivät ole aivan kaikkien tiedossa.

Cityspotting sai alkunsa 2020 Jyväskylässä. Sinne opiskelemaan oli saapunut Tampereelta kotoisin oleva Mikko Rinnevuori.

– Tein ensin sellaisen pilottiseikkailun Helsingistä ja aika pian tehtiin samanlainen myös Jyväskylästä, kertoo toinen Citypotting yrittäjistä ja itsekin siihen edelleen sisältöä tuottava Rinnevuori.

Cityspottin yrittäjä Mikko Rinnevuori.
Mikko Rinnevuori on toinen Cityspotting-palvelun perustajista. Kuva: Mikko Rinnevuori / Cityspotting

Rinnevuori on suunnistanut kilpaa sekä opiskellut liikuntapedagogiikkaa ja dramaturgiaa. Häntä pohditutti se, miksi ulkoiluun ja liikuntaan tarvitaan erikseen kannustimia.

– Sitten se idea tuli yhdessä hehkulamppuhetkessä, hän kertoo Cityspottingin synnystä.

Rinnevuoren mukaan palvelussa on kaksi keskeistä periaatetta: kohteen tulee olla todella paikallinen ja konkreettinen, lisäksi niiden on oltava erikoisia, kuin pieniä mysteerejä.

Yksi näistä pienistä mysteereistä on juuri Kirjanpainajan puiston outo kivitolppa. Se on oikeasti sisävesilaivojen kiinnitysköysille tarkoitettu pollari.

KIrjanpainajan puisto Jyväskylässä sijaitsi aikanaan Jyväsjärven rannassa.
Kirjanpainajan puisto sijaitsi aikanaan järven rannalla. Kivinen mysteeripylväs on aikanaan palvellut rantapollarina, johon laivojen köydet kiinnitettiin. Kuva: Timo Hytönen / Yle

Arttu Savanderin valitsemassa kohteessa eli Kirjanpainajan puistossa ollaan kuin aikakoneessa: kasvavan ja muuttuvan Jyväskylän vielä näkyvillä jalanjäljillä.

Juuri tämän kaltaiset mysteerit ovat Rinnevuoren mukaan Cityspottingin viehätyksen takana.

– Vähän niin kuin oltaisiin löytöretkeilijä tai tutkimusmatkailija. Koukuttavuus perustuu siihen, että löytää jotain yllättävää tutustua ympäristöstä.

Lasten ja nuorten omaehtoista liikkumista tutkitaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Yksi tutkijoiden havainnoista on se, että liikkuminen on luovaa eikä se läheskään aina suuntaudu varsinaisille liikuntapaikoille.

Tutkijatohtori Elina Hasanen on tutkinut lasten ja nuorten omaehtoista liikkumista.
Tutkijatohtori Elina Hasanen on tutkinut nuorten ja lasten omaehtoista liikkumista. Kuva: Timo Hytönen / Yle

– Oman lähiympäristön liikkumismahdollisuuksien keksiminen, löytäminen ja itse tekeminen on merkityksellinen asia, toteaa tutkijatohtori Elina Hasanen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Lähiympäristön käyttö omaehtoiseen liikuntaan on hyvin erilaista kuin esimerkiksi urheiluseuroihin ja liikuntapaikoille keskittyvä liikunta.

– Se sama paikka on joillekin kiipeilypuu, toisille esteettinen elämys ja kolmansille tulee mieleen historian tapahtumia, Hasanen sanoo.

Hasasen mukaan on hyvä, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus sekä omaan luovuuteen että järjestettyyn liikkumiseen lähiympäristössään. Ilo motivoi.

– Yhdessä tekeminen ja siitä saatava ilo ovat heille terveysvaikutuksia tärkeämpi syy liikkua, Hasanen tähdentää.

Kun Jyväskylästä haettiin Cityspotting-kohteita, hyvin tarkka paikallistuntemus oli välttämättömyys. Jyväskylässä kohteet ja tarinat on koonnut sisällöntuottaja Atte Niittykangas.

Jyvsäkylläinen Atte Niittykangas on laatinut kaksi kautta Jyväskylän Cityspotting kierroksista.
Atte Niittykankaan silmä oman kotikaupungin erikoisuuksille avautui rullalaudan päällä. Kuva: Timo Hytönen / Yle

– Teininä minulla oli sellainen kausi, jolloin tuli kaupunkia pitkällä rullalaudalla rullailtua ja tutkittua, missä on hyvä asfaltti ja olisikohan tuokin mäki laskettavissa turvallisesti. Siinä alkoi kiinnittää ympäristöön huomiota, että miksi tässä on tämmöinen talo tai miksi tässä on muistolaatta jostain joka tässä on joskus ollut, Nittykangas kertoo.

Niittykangas toteaa, että itsestään selviä ja kaikkien jo tuntemia kohteita ei kannata spoteiksi ottaa. Esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemat sinänsä näyttävät rakennukset ovat liian tunnettuja spoteiksi.

– Täytyy yrittää kaivaa jotain muuta, joka tässä kaupungissa on kiinnostavaa, hän sanoo.

Kun Mikko Rinnevuori otti Atteen vuonna 2020 yhteyttä, hän arvioi että Aten avulla kohteita saattaisi Jyväskylästä löytyä.

– Aika polleasti taisin Mikolle sanoa, että kyllä minä sellaiset 30 kohdetta pystyn täältä Jyväskylästä löytämään. Niitä tuli sitten lopulta 50.

Niittykangas syttyi uusien spottien etsinnälle ja tänä keväänä julkistettiin Citypotting Jyväskylän toinen kausi.

– Nyt niitä spotteja on yli sata, hän nauraa.