Suomalaiset sotaharjoituksissa Ruotsissa – ensi kertaa Nato-sotilaina

Suomalaiset osallistuvat Ruotsin järjestämään suureen Aurora 23-sotaharjoitukseen nyt ensi kertaa Nato-maan sotilaina. Harjoituksen tavoiteena on Ruotsin ja Itämeren alueen puolustaminen.

Suomalaiset ovat Ruotsissa sotaharjoituksessa ensi kertaa uudessa roolissa, sotilasliiton jäseninä.
  • Pirjo Auvinen

TUKHOLMA Ensimmäinen Aurora-sotaharjoitus järjestettiin vuonna 2017. Vuoden 2020 harjoitus jäi koronan takia väliin, mutta nyt harjoitus on suurempi kuin koskaan. Siihen osallistuu 24 000 sotilasta 15 maasta. Harjoitus kestää lähemmäs kuukauden.

Bergön rannikkotukikohtaan Tukholman ulkopuolelle tuli eilen 200 sotilasta ja 13 laivaa Uudenmaan prikaatista. Osa suomalaisista on varusmiehiä. Tämä merivoimien harjoitus kestää vajaat kaksi viikkoa.

Suomalaiset ja ruotsalaiset valmistelevat parhaillaan lähtöä avomerelle, missä harjoitukseen liittyy sotilaita Baltian maista.

Vaasan rannikkopataljoonan komentaja, Atte Löytönen kommentoi ruotsalaisten ja suomalaisten joukkojen yhteistyötä.

Aurora 23-harjoituksen tarkoituksena on harjoitella Ruotsin puolustamista. Sekä suomalaiset että ruotsalaiset korostavat, että kahden maan yhteisharjoituksilla on pitkät perinteet eikä Suomen Nato-jäsenyys ole sitä nyt muuttanut.

Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén on kuitenkin aiemmin Ruotsin radion haastatteluissa ounastellut, että jos Ruotsi joutuu odottamaan Nato-jäsenyyttä pitkään, Suomen on panostettava Natoon ja kiinnostus Ruotsiin vähenee.