– Minä osaan laskea sataan!
– No minäpä osaan laskea jo tuhanteen!
Rovaniemeläisen Saarenputaan päiväkodin esikoululaiset vakuuttavat olevansa jo valmiita kouluun. Ja mikseivät olisi, sillä he ovat valmistautuneet siihen jo kaksi vuotta.
Saarenputaan eskarit ovat olleet osa valtakunnallista kokeilua, jossa esiopetus alkaa jo viisivuotiaana. He ja 14 000 muuta vuonna 2016 syntynyttä ovat eräänlaisia koekaniineja.
– Suomessa ei ole hirveästi ollut tällaisia lainsäädännöllisiä kokeiluja. Nyt halutaan oikeasti tutkia, tuottaako tämä hyvää vai ei, opetus-ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Mervi Eskelinen toteaa.
Eskelisen mukaan kunnat ja perheet ovat olleet pääosin tyytyväisiä kokeiluun. Varsinaiset tutkimustulokset valmistuvat aikaisintaan parin vuoden päästä.
Ensin nykyisten eskarilaisten on aloitettava koulutaipaleensa, jotta voidaan todeta, onko kaksivuotisesta eskarista ollut heille mitään hyötyä verrattuna muihin samanikäisiin.
Jotain kuitenkin on selvillä jo nyt.
”Lapset eivät lähde samalta viivalta”
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi huhtikuussa tutkimuksen väliaikaraportin.
Viisivuotiaille tehdyt lähtötason arvioinnit kertovat Eskelisen mukaan karua kuvaa siitä, etteivät lapset edes varhaiskasvatuksessa lähde liikkeelle samalta viivalta.
Taustakyselyjen mukaan esimerkiksi perheen äidinkieli ja äidin koulutustaso vaikuttavat huomattavasti lapsen sosio-emotionaalisiin sekä akateemisiin valmiuksiin.
Eskelisen mukaan nämä ovat samaa ilmiötä, joka on nähtävissä peruskoulussa.
– Se näkyy jo varhaiskasvatuksessa.
Jos Suomessa oikeasti haluttaisiin ajaa lapsille koulutuksellista yhdenvertaisuutta, sen takaaminen pitäisi Eskelisen mukaan aloittaa paljon aiemmin kuin mitä nyt tehdään.
– Mitä myöhempään sen aloittaa, sitä vaikeampaa se on, Eskelinen sanoo.
Tutkimuksen mukaan erot ryhmien sisällä olivat suurempia kuin ryhmien välillä. Esimerkiksi kaupungeissa, taajamissa ja maaseudulla asuvien lasten välillä ei ollut merkittäviä osaamiseroja.
Asia ei ole Eskelisen mukaan uusi, mutta aiemmin siitä ei ole ollut varsinaista tutkimustietoa, ei ainakaan samassa mittakaavassa.
– Vielä on turhan aikaista sanoa, onko kaksivuotinen esiopetus vastaus tähän. Se selviää sitten vasta seurantatutkimuksissa, onko se panosten väärti, vai onko jokin toinen keino, joka vastaisi paremmin tähän, Eskelinen sanoo.
Pienemmät lapset jäivät ilman päteviä opettajia
Jos varhaiskasvatus halutaan pitää vaikuttavana, se edellyttää Eskelisen mukaan myös riittävää määrää kelpoisuusehdot täyttäviä työntekijöitä.
Tutkimuksen väliraportin mukaan kaksivuotinen eskari on samalla vaikuttanut myös nuorempiin ikäryhmiin.
Useissa kunnissa kelpoista henkilökuntaa on siirretty kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluryhmiin, pois päiväkodin muista ryhmistä. Tutkijoiden mukaan kokeiluryhmissä opettajien kelpoisuusprosentti oli 86, lkun taas muissa ryhmissä se oli 81 prosenttia.
Tavoite pitäisi Eskelisen mukaan tietenkin kaikissa ryhmissä olla sata.
– On hölmöläisten touhua ottaa kelpoiset opettajat pienten puolelta. Ei se ole reilua, kyllä kaikki lapset ansaitsevat kelpoisen opettajan, mutta henkilöstön puute on ongelma hieman kaikkialla.
Myös Rovaniemellä pulaa henkilöstöstä
Myös Rovaniemellä pula varhaiskasvatuksen kelpoisesta henkilökunnasta on tuttu.
– Meillä oli vasta keväällä rekry ja meillä oli lähes 50 opettajan paikkaa auki. Eikä kaikkia saatu täytettyä, Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuksen pedagoginen asiantuntija Sanna-Maija Laiho sanoo.
Henkilöstön siirtoja ryhmästä toiseen on saatettu joutua tekemään päiväkotikohtaisesti.
– Jos kokeilussa halutaan todenmukaisia tuloksia, on haluttu panostaa siihen, että juuri näissä ryhmissä on esiopetuskelpoinen opettaja. He ovat saaneet varmasti laadukasta esiopetusta, muttei se tietenkään tarkoita, etteikö opetus muissa ryhmissä olisi laadukasta.
Jatkossa kelpoisen henkilökunnan saatavuus voi olla entistä suurempi ongelma. Haasteena on, ettei esimerkiksi varhaiskasvatuksen sosionomeilla ole jatkossa esiopetuspätevyyttä.
Meillä oli vasta keväällä rekry ja meillä oli lähes 50 opettajan paikkaa auki. Eikä kaikkia saatu täytettyä.
Sanna-Maija Laiho, Rovaniemen kaupunki
Laihon mukaan palaute kaksivuotisesta esikoulusta on ollut pääsääntöisesti positiivista.
– Alussa osa vanhemmista ehkä pelkäsi, että esikoulu olisi jotenkin koulumaista. Mutta nimi hämää, eskarissa mennään entistä enemmän leikin kautta.
Tutkimuksen mukaan monessa päiväkodissa eskariryhmä on eriytetty omaksi ryhmäkseen, vaikkei se ole ollut tutkimusasetelman tarkoitus.
”On surullista, jos tämä ei jatku”
Saarenputaan päiväkodissa kokeiluun osallistuneet eskariryhmät ovat koostuneet viisi- ja kuusivuotiaista lapsista. Jako aiotaan säilyttää myös vastaisuudessa, mikäli se vain on mahdollista.
– Nuorempi ikäpolvi kasvaa kuin huomaamatta siinä rinnalla, Saarenputaan päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Erika Stewart sanoo.
Stewartin mukaan kokeilussa lapsilla on ollut aivan eri tavalla aikaa ryhmäytyä ja opetella uusia taitoja kuin perinteisessä, lyhyessä esikoulussa.
– Se on armollisempaa opettajan näkökulmasta ja myös lasten oppimisen ja tuen rakentamisen näkökulmasta. Ei ole niin hoppu kaikessa. Tämä on niin paljon parempi systeemi.
Päiväkodin johtaja Heidi Vierelän mukaan kaksivuotinen esiopetus on antanut lisäaikaa myös yhteistyölle vanhempien kanssa.
Eskariopen näkökulmasta kaksivuotisen eskarin soisi jatkuvan.
– Jos tästä jouduttaisiin luopumaan, niin kyllä surullista olisi, Stewart sanoo.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 5.toukokuuta kello 23 saakka.
