Kaakkois-Suomen kaupungeissa esteettömyydessä on yhä parantamisen varaa.
Laissa mainittua esteettömyysasetusta sovelletaan pääasiassa uusiin hallinto- ja palvelutiloihin sekä vanhoja tiloja korjattaessa.
– Esimerkiksi kouluverkon uudistaminen parantaa selvästi koulurakennuksien ja -pihojen esteettömyyttä, linjaa Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola.
Kotkan kaupunkisuunnittelun kaavoitusarkkitehti Jarkko Puro kertoo esteettömyyden toteuttamisen kuuluvan kaupungin teknisten palvelujen perustehtäviin.
– Esteettömyyteen pyrkiminen saa aikaan ympäristöä, jossa kaikkien on helppoa ja turvallista liikkua sekä oleilla, kertoo Puro.
Ongelma onkin ensisijaisesti vanhoissa rakennuksissa, joiden sisätiloissa on runsaasti tasoeroja ja portaita. Esimerkkejä Kaakkois-Suomen kaupungeista löytyy lukuisia: mainintoja kaupunkien virkamiehiltä saavat muun muassa Lappeenrannan ja Kouvolan Urheilupuiston uimahallit sekä Kouvola-talo.
Pulmia voi kuitenkin aiheuttaa myös uusi teknologia.
– Jotkut hissiyritykset asentavat hisseihinsä upotettuja nappuloita. Näitä on näkövammaisen – tai opaskoiran – mahdoton havaita. Lisäksi useiden automaattiovien sulkeutumisviive on säädetty liian lyhyeksi, jotta ovesta ehtisi läpi opaskoiran kanssa jäämättä väliin, Etelä-Karjalan näkövammaisten varapuheenjohtaja Susanna Kovasin huomauttaa.
Yhdeksi ilmeiseksi haasteeksi hän mainitsee kaupunkien kulkureittien talvikunnossapidon.
– Imatrankoskella yleisen kulkuväylän varrella ovat rinnakkain sekä portaat että luiska. Luiska jäi kuitenkin talvella vaille kunnossapitoa kinosten alle. Portaat eivät ole tasalevyiset, minkä lisäksi niiden yhteydessä oleva kaide on ulottumattomissa ja kulkeminen opaskoiran kanssa on hankalaa, Kovasin toteaa.
Kuntalaisten palaute on arvokasta
Kuntalaki velvoittaa kunkin kunnan ylläpitämään vammaisneuvostoa, jota konsultoidaan esimerkiksi elinympäristöön ja liikkumiseen liittyvien asioiden tiimoilta.
Tämän lisäksi Lappeenrannassa on myös erillinen esteettömyystyöryhmä, joka pyrkii osaltaan edistämään esteettömyysasioita.
– Esteettömyystyöryhmä toimii kokemusasiantuntijana: teemme eri kohteisiin esteettömyystarkastuksia ja -kävelyitä. Lisäksi se antaa yhdessä vammaisneuvoston kanssa lausuntoja eri kohteista sekä tekee aloitteita esteettömyyden toteuttamiseksi, listaa Lappeenrannan vammaisneuvoston ja esteettömyystyöryhmän sihteeri Pia Pulliainen.
Palautetta esteettömyyteen liittyvistä asioista voi antaa kuka tahansa. Sekä kaupunkien edustajat että myös Imatran vammaisneuvostoon kuuluva Susanna Kovasin kertovat, että aiheeseen liittyvää palautetta tulee yllättävän niukasti.
– Kaikki vammaisneuvoston kokoukseen tuodut asiat kirjataan pöytäkirjaan ja niitä lähdetään viemään eteenpäin. Toivoisinkin, että ihmiset ottaisivat enemmän yhteyttä meihin näistä asioista, sanoo Kovasin.
Pohjimmiltaan esteettömyydessä on kysymys itsenäisestä toimimisesta. Kovasin sanoo, että palautteen puute saattaa johtua siitä, että ikääntyvä väestö ei ole tottunut valittamaan puutteista.
– Sehän ei ole valittamista, jos se edistää itsenäistä toimimista kaupungissa, hän huomauttaa.
