Työkyvyttömyys kohtaa useammin pohjois- ja itäsuomalaisia kuin etelässä ja lännessä asuvia suomalaisia

Terveys ja sairastavuus jakautuvat Suomessa maantieteellisesti eriarvoisesti, ilmenee uudesta kansallisessa terveysindeksistä. Pohjoisessa ja idässä asuvat sairaimmat ja etelässä ja lännessä terveimmät suomalaiset.

Oulun kaupunkia kuvattuna droonilla.
TYökyvyttömyys on yleisintä muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kuvassa ilmakuvaa Oulun keskustan alueelta. Kuva: Paulus Markkula / Yle
  • Risto Degerman

Tuoreen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kelan kokoaman laajan kansallisen terveysindeksin mukaan terveys ei jakaannu Suomessa tasa-arvoisesti maan eri osien välillä. Kaikkein terveimmät ihmiset löytyvät maan etelä- ja länsiosista ja sairaimmat pohjoisesta ja idästä.

Sairastavuus on koko maan tasoon verrattuna yleisintä Kainuun ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla.

Terveysindeksissä on verrattu useiden sairauksien esiintymistä eri puolilla maata. Siihen ovat vaikuttaneet muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairauksien, syövän, muistisairauksien sekä psyykkisten sairauksien esiintyminen.

Työkyvyttömyys onkin koko maan tasoon verrattuna yleisintä Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla ja vastaavasti vähäisintä Länsi-Uudenmaan ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sekä Helsingissä.

Samankaltainen ilmiö on ollut näkyvissä jo vuosien ajan. Esimerkiksi viimeksi vuonna 2019 julkistetussa THL:n sairastavuutta kuvaavassa sairastavuusindeksissä oli näkyvissä samankaltainen jako maan eri osien välillä.

Alueellisia eroja selittävät useat syyt. Niihin vaikuttavat esimerkiksi väestön elintavat, työttömyys ja koulutus sekä sosiaali- ja koulutuspalveluiden toimivuus. Lisäksi taustalla on myös kulttuurisia ja geneettisiä tekijöitä.

THL:n johtavan asiantuntijan Päivikki Koposen mielestä tulokset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että kysymys olisi täysin pysyvästä ilmiöstä. Niihin voidaan hänen mukaansa vaikuttaa.

– Avainasemassa ovat silloin myös poliittiset päätökset, joilla tuetaan heikommassa asemassa olevien ihmisten terveyttä edistäviä valintoja ja toisaalta edistetään työllisyyttä ja sen avulla toimintakyvyn ylläpitämistä, Koponen sanoo.

Koponen sanoo myös, että palvelujen saatavuudella on oleellinen merkitys kansantautien hoidossa ja työkyvyttömyyden ehkäisemisessä.

– Meidän pitää saada perusterveyshuollon palvelut paremmin saataviksi ja parempi jatkuvuus hoitosuhteisiin. Näin se voisi jatkossa vähentää sairauksien aiheuttamaa kuormaa.

Kansallisen terveysindeksin nyt julkistetuissa tuloksissa hyvinvointialueiden sairastuvuutta on verrattu toisiinsa niin, ettei tuloksiin vaikuta alueen asukkaiden ikä. Koposen mukaan iän huomioiminen olisi voinut korostaa alueellisia eroja. Kansallisesta terveysindeksistä nämäkin tiedot löytyvät kuten myös myöhemmin julkistettavat kuntakohtaiset tiedot.

THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen kertoo suomalaisten sairastavuudesta radiohaastattelussa

Seuraa mitä lähelläsi tapahtuu. Lue ja katso lisää uutisia Pohjois-Pohjanmaalta. Täältä voit lukea lisää Kainuun uutisia.