Mikkelissä ukrainalaisten lasten ja nuorten koulunkäyntiin ollaan lisäämässä tukitoimia heidään siirtyessä normaaliin perusopetukseen ensi syksynä. Kahteen yläkouluun ollaan esimerkiksi palkkaamassa ukrainalaisia varten kaksi opettajaa.
Rahoituksen lisäresurssiin kaupunki on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain myöntämästä tasa- arvoavustuksesta.
Lisäksi kaupunki on varautunut antamaan S2-opetusta eli erillistä suomi toisena kielenä opetusta vieraskielisille oppilaille.
– Kahteen suurimpaan yläkouluun, joihin siirtyy aika paljon ukrainalaisia lapsia, olemme hankerahoituksessa suunnitelleet nivelvaiheen tukea. Heillä jatkuu opetus osittain pienryhmämuotoisena myös valmistavan opetuksen jälkeen, kertoo Mikkelin opetusjohtaja Seija Manninen.
Perusteluna on, että ukrainalaiset yläkoululaiset pystyisivät pienemmässä ryhmässä saamaan paremmin kiinni opetuksesta. Lisäksi he voisivat oppia lisää suomen kieltä.
– Tämä on merkittävä tuki näille lapsille, Manninen sanoo.
Koulujen kielikirjo kasvaa voimakkaasti
Kunnat saavat valtionosuutta perusopetukseen noin yhdeksän kuukautta kestävän valmistavan opetuksen järjestämiseen. Sen jälkeen oppilaat siirtyvät perusopetukseen.
Mikkelissä on ensi lukuvuonna siirtymässä ennätysmäärä vieraskielisiä lapsia valmistavasta opetuksesta perusopetukseen. Yhteensä heitä on lähes 80. Lisäksi heistä yli kaksi kolmasosaa, eli yhteensä 55, on ukrainalaislapsia.
Ensi syksynä valmistavassa opetuksessa on silti edelleen vajaat 80 vieraskielistä lasta, joista ukrainalaisia on lähes 60. Tämän vuoksi oppilaita tulee perusopetukseen mukaan todennäköisesti pitkin vuotta.
Tavallisille oppitunneille lisää oppilaita pitkin vuotta
Vieraskielisiä koululaisia tulee pitkin lukuvuotta valmistavaan opetukseen. Tulevana lukuvuonna he siirtyvät sitä mukaa perusopetukseen, kun heidän tuntimääränsä valmistavassa opetuksessa täyttyy.
Tämän vuoksi tilannetta on välillä vaikea ennakoida, mikä vaatii opetusjohtaja Seija Mannisen mukaan kouluilta mukautumista muuttuviin tilanteisiin.
Esimerkiksi koulussa pitää selvittää, missä opetusryhmässä on tilaa ja mikä on sopivin opetusryhmä oppilaille, joiden äidinkieli ei ole koulun opetuskieli.
– Teemme parhaamme, että saamme opetuksen etenemään ja tuettua suomen kielen oppimista, mutta ilman muuta tämä vaatii meiltä paljon töitä, huolellista suunnittelua ja seurantaa, Manninen sanoo.
