Satojen skeittaajien ja skuuttaajien mahdollisuus harrastaa lajejaan myös talvella on vaakalaudalla Joensuussa.
Raatekankaan liikuntakeskus irtisanoi sopimuksen skeittihallista Joensuun kaupungin kanssa, koska neuvotteluissa ei saatu toivottuja muutoksia nykyiseen sopimukseen. Skeittihallin toiminta uhkaa siis päättyä vuoden vaihteen jälkeen, jos uutta sopimusta tai muuta ratkaisua ei synny.
Harrastajia tilanne huolettaa. Rullalautailijat Joensuusta ry:n eli Rujon puheenjohtaja Mitro Purkunen ja hallituksen jäsen Pekka Pietilä sanovat, että kaikki, joiden kanssa he ovat jutelleet, ovat olleet pettyneitä ja yllättyneitä sopimuksen irtisanomisesta.
Nikke Pautola, 14, käy skeittaamassa lähes päivittäin ja ajatus, että skeittihallin toiminta päättyisi, ei tunnu kivalta. Harrastamisen lisäksi se on paikka, missä voi tavata kavereita, jotka ovat eri koulussa.
– Joensuussa ei ole muita halleja ja aika moni nuori kuitenkin skeittaa, niin ei ole oikein mahdollisuuksia sitten Joensuussa. Kuopiossa on lähin skeittihalli eikä sinne oikein jaksa mennä joka päivä, Pautola toteaa.
Skeittaajat ovat jääneet myös muualla muutosten tai säästöjen jalkoihin. Esimerkiksi Helsingin Suvilahteen kaavailtu viihdekeskus uhkaa talkootyönä rakennettun skeittiparkin tulevaisuutta. Kouvolan Sanomat uutisoi maaliskuussa, että kaupunki lopettaa skeittihallin rahoittamisen.
Suurin isku kohdistuisi lapsiin ja nuoriin
Jos skeittihallin toiminta Joensuussa päättyisi, suurin isku kohdistuisi lapsiin ja nuoriin, jotka ovat hallin suurin kävijäryhmä. Kaupungin liikuntajohtaja Timo Heinonen on asiasta erittäin huolestunut ja surullinen.
– Lapsivaikutusten arviointi on vasta edessä, mutta voin jo ilman sitä sanoa, että kyllähän tämä lyö aika märällä rätillä naamaan etenkin niitä, jotka eivät ole perinteisessä seuratoiminnassa mukana, hän toteaa.
Kaupungin liikuntapalvelut myöntävät urheilu- ja liikuntaseuroille muun muassa ohjausavustusta. Heinonen kertoo, että avustukset ovat suoritusperusteisia ja ne ovat seuraa kohti muutamasta sadasta eurosta jopa yli 15 000 euroa vuodessa.
Timo Heinonen on yrittänyt kehottaa skeittaajia ja skuuttajia perustamaan perinteisemmän urheiluseuran. Hänen mukaansa liikuntapalveluiden avustusjärjestelmät ovat rakentuneet niiden tukemiseen.
– On hirveän vaikea edunvalvoa skuuttajien ja skeittaajien toimintaa. Emme voi avustaa suoranaisesti heidän toimintaansa näiden meidän avustusjärjestelmien kautta, Heinonen pohtii.
Skeittaus on kuitenkin perinteisesti lasten ja nuorten omaehtoinen laji, jonka harrastamista aikuiset eivät ohjaa, kuten urheiluseuroissa.
Rujon Pekka Pietilän mielestä skeittihalli on nuorille myös turvallinen kohtaamispaikka, koska siellä on valvonta ja aina joku muukin paikalla. Hän kertoo, että skeittaamiseen kuuluu olennaisena myös omien skeittivideoiden kuvaaminen yhdessä.
Hallissa tulee lisäksi useammin nuorempien ja vanhempien harrastajien välisiä keskustelukohtaamisia kuin ulkoskeittipaikoilla. Hallissa jaetaan neuvoja ja usein tuntemattomatkin kannustavat toisiaan onnistumisista.
– Hyvin monelle skeittaaminen on ainoa harrastus talvella. Jos sinne ei pääse, pitää keksiä jotain muuta tekemistä, Pietilä sanoo.
Skeittihallin sulkeminen voi puheenjohtaja Mitro Purkusen mielestä näkyä esimerkiksi lämmitetyissä parkkihalleissa. Osa saattaa hakeutua talvisin niihin harjoittelemaan, jos muutakaan paikkaa ei ole.
– Kukaan ei varmasti tahallaan mene sinne rikkomaan paikkoja, mutta siellä voi käydä vahinkoja autojen seassa, Purkunen lisää.
Liikuntajohtajalla ei riittänyt toimivalta
Nykyinen sopimus skeittihallista on muodoltaan toistaiseksi voimassaoleva palvelusopimus. Liikuntakeskuksen toimitusjohtaja Aki Lindroos haluaa, että se muuttuu usean vuoden määräaikaiseksi sopimukseksi. Se vakiinnuttaisi hallin heille, ja he voisivat kehittää toimintaa.
Toiminta nykyisen sopimuksen puitteissa on liikuntakeskukselle tappiollista. Yleinen kustannusten kasvu on näkynyt myös liikuntakeskuksessa. Palvelusopimuksessa kaikki korotukset tulevat liikuntakeskuksen maksettavaksi.
Liikuntajohtaja Timo Heinonen kertoo, että halli on kustantanut kaupungille noin 40 000 euroa vuodessa. Liikuntakeskuksen toimitusjohtaja Aki Lindroos sanoo, että tuen korotustarve on noin 1 700 euroa kuukaudessa eli vuositasolla reilut 20 000 euroa.
Kuluja tulee muun muassa sähköstä, lämmityksestä, valvonnasta ja siivouksesta. Liikuntakeskus on myös itse kiinteistössä vuokralla.
– Se korotus on mahdollista hakea joko sopimusta muuttamalla tai käyttömaksuja nostamalla. Kaikille osapuolille on varmasti parempi, että käyttömaksuihin ei tule merkittäviä korotuksia, Lindroos toteaa.
Raatekankaan skeittihalliin päivälippu maksaa tällä hetkellä 9 euroa ja kello 19 jälkeen iltalippu maksaa 4 euroa. Valtaosalla käyttäjistä on puolen vuoden kausikortti, joka maksaa 95 euroa.
Liikuntajohtaja Timo Heinonen kertoo, että liikuntapalvelujen budjetti on vaarassa ylittyä 650 000 eurolla. Kireässä taloustilanteessa hänellä ei riittänyt enää toimivalta sopimuksen allekirjoittamiseen. Viesti kaupungin keskushallinnosta oli, että lisää rahaa halliin ei ole tulossa.
– Ymmärrän sen, että monen mielestä korotus ei kuulosta paljolta verrattuna moneen muuhun kustannukseen. Olen tietyllä tavalla itsekin samaa mieltä, mutta tässä kohtaa se ei enää ollut minun ratkaisu, Heinonen sanoo.
Käyttäjiä myös lähikunnista
Rujolla on noin 50 jäsentä, mutta yhdistys arvioi, että harrastajia on todellisuudessa paljon enemmän. Skuuttaajien määrä on myös kasvanut viime vuosina, mutta heillä ei ole omaa järjestöä alueella. Hallissa harrastavat lisäksi roller derbyn pelaajat, bmx-pyöräilijät ja bleidaajat.
Liikuntakeskuksen toimitusjohtaja Aki Lindroos kertoo, että vuodessa skeittihallissa käy reilut 2 000 asiakasta. Halliin mahtuu noin 30 harrastamaan samaan aikaan.
Rujon vuonna 2020 toteuttaman kyselyn mukaan Joensuun skeittipaikoilla ja -hallissa on kävijöitä myös lähikunnista. Raatekankaan skeittihalli on ainoa yleinen sisäskeittipaikka koko maakunnassa.
– Käyttäjiä ja kysyntää on, joten suuri toive olisi, että saataisiin harrastuspaikka pidettyä Joensuussa. Pienellä panostuksella saataisiin moni marginaalilaji pysymään elinvoimaisena kaupungissa, Pekka Pietilä toteaa.
Liikuntajohtaja Timo Heinonen sanoo, että tällä hetkellä Joensuun kaupungilla ei ole vaihtoehtoista paikkaa skeittihallille mielessä tai etsinnässä. Hän kuitenkin uskoo, että kaikkia tyydyttävä ratkaisu löytyy vielä ennen sopimuksen päättymistä.
– Veikkaan, että keskustelu tästä kiihtyy ja sitä kautta kiihtyy myös kaupungin sisäinen keskustelu aiheeseen liittyen, Heinonen toteaa.
Rujo ry on ollut yhteydessä kaupungin valtuutettuihin ja järjestää lisäksi kaikille avoimen tukitapahtuman skeittihallin puolesta lauantaina 9. syyskuuta.
Pitäisikö kaupunkien tukea omaehtoista harrastamista enemmän? Voit osallistua keskusteluun jutun aiheesta 26.8. kello 23:een saakka.
