8-vuotias chihuahua Andy murjottaa kuvaajalle. Päiväuniaikaan kotiin ilmestyneet median yllätysvieraat ovat ilmeisesti sekoittaneet sen päivärytmin.
Koira kiipeää sohvan nurkassa sijaitsevasta nukkumapaikastaan sohvan selkänojalle emäntänsä niskan taakse eikä suostu syliin. Taru Korpista koiran käytös huvittaa.
– Aviomieheni sanookin, että sehän käyttäytyy kuin kissa! Yleensä Andy tulee syliin, painautuu ihan lähelle. Se on minulle kuin terapiakoira. Sen lämpö ja kosketus tuntuvat hyviltä.
Pirkanmaalaisen omakotitalon olohuoneessa häärii Andyn lisäksi kaksi labradorinnoutajaa, vuoden ikäinen Sokka ja kaksivuotias Jalo. Jälkimmäinen on emännälle erityisen läheinen, ja ymmärrettävästä syystä: silläkin on nivelrikko.
– Jalo tulee ihan iholle kiinni ja ynisee, melkein kehrää, kun sitä silittelee. Meillä on erityinen yhteys. Ihan kuin hän ymmärtäisi, mitä hänelle sanotaan.
Kun kipuja on monenlaisia, ne tuntuvat kehon lisäksi myös psyykkisesti.
– Minulla kivut pahenevat, jos olen väsynyt. Samoin jos joudun olemaan paikoillani kovin kauan tai tekemään staattista työtä.
Joka seitsemäs kokee kipua päivittäin
Taru Korpinen ei ole kipujensa kanssa yksin. Suomen Kipu ry:n mukaan useammalla kuin joka kolmannella suomalaisella työikäisellä on kokemusta pitkäaikaisesta kipujaksosta ja joka seitsemännellä kivut ovat päivittäisiä.
– On migreeniä, ärtyvää suolta, reumaa, selkäkipuja. On myös paljon sellaisia, joilla ei ole diagnoosia kipuoireilleen, sanoo Kipu ja työ kohtaavat -hankkeen hankepäällikkö Heidi Krogell.
Kipukokemus on yksilöllistä ja sitä on vaikea mitata. Krooniseksi kipu määritellään, jos se on jatkunut yli kolme kuukautta tai tietyn sairauden tai vamman normaaliksi ajatellun parantumisajan yli.
Kipu voi myös aaltoilla.
– Kipu voi välillä tulla ja olla sitten pitkiäkin aikoja poissa. Sitten se taas alkaa oireilla. Kivun haastavuutta voi ehkä paremmin arvioida sillä, kuinka paljon se haittaa toimintakykyä ja arkea, Krogell sanoo.
Pelkkä sairausloma ei riitä pitkäaikaisiin kipuihin
Työpaikalla kivuista puhuminen ei välttämättä ole helppoa. Aluksi Taru Korpinenkin yritti sinnitellä kipujensa kanssa, mutta pian kaikki vapaa-aika meni lepäämiseen ja työstä toipumiseen. Myös parisuhteeseen tuli kireyttä.
– Väsyneenä tuli kotona tiuskittua isännälle, kun en jaksanut muuta. Kotityötkin jäivät tekemättä.
Suomessa on kivusta johtuvia sairauslomia merkittävästi enemmän kuin muualla Euroopassa. Työstä pois jääminen voi olla tarpeen, mutta Krogellin mukaan yhtä tärkeää olisi miettiä, miten kipua hoidetaan ja ihmistä kuntoutetaan sairasloman aikana.
– Tutkimuksista tiedetään, että sairaslomalle jääminen voi jopa pahentaa kipuoireita. Nopeammin toipuu, kun työtä muokataan työkykyyn soveltuvaksi.
Tärkeää olisi myös suunnitella, miten työhönpaluu toteutetaan ja miten työtä voidaan muokata kipuoireiselle sopivammaksi.
Työssäjaksamista voi auttaa monin keinoin
Taru Korpinen tekee tällä hetkellä 80-prosenttista työaikaa, eli hänellä on neljä päivää töitä ja kolme päivää vapaata. Hänellä on käytössään särkylääke, jonka määrää voi itse säätää kipujen mukaan.
Toimistotyössään hänellä on lisäksi käytössään apuvälineitä, kuten säädettävä sähköinen työpöytä, satulatuoli ja erikoisnäppäistö.
Työpäivän aikana Korpinen yrittää muistaa pitää mikrotaukoja, jaloitella ja jaksottaa töitä. Kaikkea ei tarvitse saada valmiiksi nyt ja heti.
Hän kokee tärkeäksi, että esihenkilöt ja lähimmät työtoverit tietävät kivuista. Siten vältytään arvailulta ja selän takana puhumiselta. Päivän työt voidaan myös järjestää jaksamisen mukaan.
– Jos koen aamulla huonosti nukutun yön jälkeen, että tästä päivästä ei tule mitään, olen sen heti lähimmille työkavereille sanonut. Silloin he tietävät auttaa minua, Taru Korpinen kiittelee työtovereitaan.
Kipuja ymmärtää parhaiten toinen kipuoireinen
Korpinen on mukana Kipu ry:n vertaistukitoiminnassa. Samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa puhuminen tuo lohtua ja lisää ymmärrystä kivun monenlaisuudesta.
– Puhumme samaa kieltä, vaikka en tunne sitä toista ihmistä. Kellään meistä ei ole samanlaista kipua. Ja ne kivut syövät ihmistä sisältäpäin aivan hirveästi.
Vertaistuki onkin tärkeässä roolissa Kipu ry:n Kipu ja työ kohtaavat -hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on tarjota tukea kipuoireisille työikäisille ja kouluttaa työnantajia sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tukemaan kipuoireisia jaksamaan työssä.
Hankepäällikkö Heidi Krogell haluaa valaa uskoa siihen, että kipujen kanssa voi elää hyvää elämää ja tehdä työtä.
– Meillä kaikilla työkyky vaihtelee, ei kukaan ole työpaikalla koko ajan 110-prosenttisen tehokas. Armollisuus omaa työntekoa kohtaan on hyväksi.
Juttua täydennetty 19.9. klo 9.33 lisäämällä tekstiin ajantasainen linkki Kipu ja työ kohtaavat -hankkeeseen.
Kuuntele Yle Areenasta Tiedeykkönen:
