Onko Alvaria ilman Ainoa? Kotkan kaupunginteatterin kantaesityksessä kerrotaan arkkitehdin kumppanin tarina

Kotkan kaupunginteatterin kantaesityksessä nähdään lauantaina näytelmä Aino Aallon elämästä. Näytelmä sukeltaa Ainon mielen sisäisiin maisemiin muun muassa musiikin avulla.

Kotkan kaupunginteatterissa nähdään lauantaina ensi-illassa Aino Aallosta kertova kantaesitys Aino A. Kati Kaartisen kirjoittama näytelmä perustuu samannimiseen romaaniin, joka on kotkalaisen kirjailijan Jari Järvelän käsialaa.
  • Stella Hag
  • Kirsi Lönnblad

Kotkan kaupunginteatterin syksy saa ohjelmistoonsa merkittävän naisen tarinan, kun Aino Marsio-Aallosta kertova näytelmä Aino A. nähdään ensi-illassa lauantaina 16.9.

Näytelmä kertoo kulttimaineeseen nousseen arkkitehti Alvar Aallon puolison elämästä ja tutkii sitä, minkälainen henkilö, persoona, ajattelija ja kumppani hän oli.

Näytelmän ohjaaja Sini Pesonen otti työn vastaan mielenkiinnolla. Niin arkkitehtuurin maailma kuin Aino Aallon persoona saivat Pesosen innostumaan Aino A.:sta.

– Minua kiinnostavat tarinat, joissa sivussa ollut henkilö nostetaan pääosaan.

Aino A. -näytelmän kohtaus Kotkan kaupunginteatterin lavalla.
Aino Aallon arkkitehtuurin kurssilla oli kolme naispuolista luokkatoveria. Loput 15 olivat miehiä. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Aino ei ole kuitenkaan näytelmässä uhrin roolissa, Pesonen kertoo. Hän oli henkilö, joka halusi itsekin pysyä takavasemmalla ja viihtyi varjossa – ainakin osittain omasta tahdostaan.

Osittain varjoon jääminen on voinut johtua silloisista yhteiskuntarakenteista, joissa naisilla ei ollut yhtä paljon mahdollisuuksia kuin miehillä, kertoo Ainoa esittävä näyttelijä Miia Maaranen.

– Miehet tekivät silloin suurimman osan kaikista töistä, tai ainakin niin heitä opetettiin.

Kumppani ja poikkeuksellinen lahjakkuus

Ohjaaja Sini Pesosen mukaan Aino Aalto oli aikakauteensa nähden moderni hahmo. Vaikka näytelmässäkin näkyvät vanhanaikaiset sukupuoliroolit saattavat raivostuttaa nykyihmistä, ne täytyy osata sijoittaa 1900-luvun alun aikakauteen.

– Jos kasvoi silloin naisoletetun kehoon, rooliin ja paikkaan, varmasti omaksui tietynlaisia tapoja käyttäytyä ja olla. Aino halusi myös muita asioita, ja siksi hän oli aikakaudellaan poikkeuksellinen.

Myös näyttelijä Miia Maaranen kuvailee näytelmän Ainoa erityislahjakkaaksi ihmiseksi, joka näkee huoneet ja tilat erityisinä. Hän oli myös Alvarille tärkeä henkilö ja työpari.

– Aino ja Alvar olivat toistensa vastakohtia ja he täydensivät toisiaan. Ilman Ainoa ei olisi Alvar Aaltoa ja toisin päin.

Vaikka kumppanuutta pohditaan näytelmässä monella tavalla, kyse ei ole perinteisestä rakkaustarinasta.

– Ainon ja Alvarin välillä on toki rakkautta, mutta aluksi se ei ole romanttissävytteistä. Parille rakkaus on enemmänkin huolenpitoa ja tarvitsevuutta. Heillä oli yhteinen päämäärä, ja he ruokkivat toinen toistaan, ohjaaja Pesonen luonnehtii.

Miia Maaranen Aino Aallon roolissa Kotkan Kaupunginteatterin lavalla.
Näytelmän Aino oli aikakaudellaan poikkeuksellinen hahmo, joka haastoi silloisen naisen muottia. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Tosi tarina teatterissa

Näyttelijä Maaranen kokee historiallisen henkilön esittämisen olevan erilaista kuin täysin fiktiivisen hahmon.

– Olemme käyneet paljon keskusteluja siitä, millainen henkilö Aino oli. On iso vastuu miettiä, millaisena me hänet näytämme.

Maaranen myös muistuttaa, että näytelmä on suurennuslasi, jolla katsotaan tiettyjä puolia Ainosta. Aino A. -näytelmässä näkökulmana on työminän tarkasteleminen, vaikka Ainossa oli myös muitakin puolia.

Aino A. -näytelmän ohjaaja Sini Pesonen kertomassa näytelmästä Kotkan kaupunginteatterissa.
Sini Pesosen ohjaama Aino A. -näytelmä saa ensi-iltansa lauantaina 16.9. Kotkan kaupunginteatterissa. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Ainon psyykettä avataan näytelmässä musiikin keinoin. Teos on läpisävelletty, ja musiikista vastaa säveltäjä Jouni Bäckström. Ohjaaja Sini Pesosen mukaan musiikki kuljettaa yleisön läpi Ainon sisäisen mielen maailmaa.

Näytelmän parissa työskentely antoi ohjaajalle perspektiiviä myös Ainon kädenjälkeen.

– Nyt katson Aaltojen suunnittelemia taloja ja rakennuksia ihan eri tavalla. Näen niissä erilaisia sisältöjä, ja olen päässyt sisälle heidän maailmaansa.

Korjaus ingressiin klo 15.09: Aino Aalto, ei Aino Alvar. Korjaus videon tekstiin: Jari Järvelä, ei Järvinen.