– Digitaalisuus ja yhteistyö kyläkoulujen välillä antaa niille lisäaikaa ja kenties toivoa paremmasta tulevaisuudesta, uskoo väitöskirjatutkija Heikki Ervast Lapin yliopistosta.
Esimerkiksi kaksi lappilaista kyläkoulua 4000 asukkaan Ylitorniolla on saanut jatkoaikaa ensi syksyyn asti. Kahdeksan oppilaan koulut Mellakoskella ja Raanujärvellä ovat mukana kaksivuotisessa opetuskokeilussa, jossa koulut järjestävät etäoppitunteja yhtäaikaa.
Opettaja vetää etätunnin vuoroin Raanujärveltä, vuoroin Mellakoskelta. Vastaanottavassa päässä on myös opettaja tai koulunkäynninohjaaja varmistamassa, että kaikki sujuu hyvin.
Aina ei tosin suju. Nettiyhteydet tökkivät ja pätkivät. Oppitunti voi kokonaan keskeytyä sen vuoksi.
– Laitetaan verkot kuntoon. Se on yksinkertaista ja mahdollista. Se vaihtelee kunnittain, millaiset verkot ovat. Viime maanantaina olin Pudasjärvellä, Sarakylän koululla, jossa kuituverkko toimii ja tieto siirtyi salamannopeasti, väitöskirjatutkija Heikki Ervast kertoo.
Ylitorniolla sivistysjohtaja myöntää, että vielä on tekemistä nettiyhteyksien kanssa.
– Onneksi Ylitorniollakin rakennetaan valokuituverkkoa, Ylitornion kunnan sivistysjohtaja Hanna Lintupuro toteaa.
Oppilaat vähenevät koko Suomessa
Oppilaiden määrä vähenee Suomessa vuoteen 2040 mennessä yli 20 prosenttia ja Lapissa melkein 30 prosenttia. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa oppilaat vähenevät jopa yli 40 prosenttia. Näin sanoo Heikki Ervast väitöskirjassaan “Kouluverkoista oppimisverkkoihin. Koulutuksen asiantuntijoiden käsityksiä Lapin perusopetuksen tulevaisuudesta”. Hän perustaa tiedot Tilastokeskuksen väestöennusteeseen.
Oppilaat vähenevät myös Ylitorniolla. Nyt heitä on hieman yli 270. Lukuvuonna 2028 - 29 väestöennuste näyttää siltä, että ylitorniolaisia oppilaita on 205. Eli kuudessa vuodessa koululaisten määrä vähenee noin 70 henkilöllä.
Väitöskirjatutkija katsoo tulevaisuuteen toiveikkaana, ja uskoo yhteistyön voimaan.
Ervast puhuu sivistysalueista, eli kuntarajat ylittävästä yhteistyöstä opetuksessa hyvinvointialueiden tapaan. Tämä ajatus nousi esiin, kun hän haastatteli Lapin kuntien sivistysjohtajia ja muita opetuksen asiantuntijoita väitöstutkimustaan varten.
Lukuvuoden mittainen kokeilu
Ylitornion kunnan sivistysjohtaja Hanna Lintupuro sanoo, että ilman opetuskokeilua ja yhteisiä etätunteja, tai siis “samanaikaisopetusta”, ainakin jompikumpi koulu olisi varmasti lakkautettu.
Kokeilun jatkosta ei ole vielä päätöksiä ja digitaalisuus ei varmista koulujen tulevaisuutta. Kokeilu jatkuu vielä tämän lukuvuoden.
Ensi syksynä voivat mellakoskelaiset ja raanujärveläiset lapset siirtyä Ylitornion Ainiovaaraan tai Rovaniemen puolella olevaan Sinetän suurempaan kouluun, jossa on myös yläkoulu. Yhteistyöneuvottelut Raanujärven koululaisista on aloitettu Rovaniemen kaupungin kanssa.
Ylitornion kunnanvaltuusto päättää kyläkoulujen tulevaisuudesta ja niiden mahdollisesta lakkauttamisesta Lintupuron mukaan joulukuussa. Todennäköistä on, että ainakin jompikumpi lakkautetaan.
– Kunnan strategiassa ja opetussuunnitelmassa on linjattu, että järvikylien alueella olisi yksi koulu vielä vuonna 2025, ja siltä pohjalta edelleen suunnittelen, Lintupuro sanoo.
Opettajat ja oppilaat tyytyväisiä, ainakin pääosin
Opettajat ja myös sivistysjohtaja ovat olleet tyytyväisiä kokeiluun ja digitaalisuuteen.
– Digitaalisuuden ajatus oli lähtöisin itsestään henkilöstöstä. Opettajat halusivat haastaa itseään ja opetella uusia tapoja opettaa, Ylitornion sivistysjohtaja Hanna Lintupuro kertoo.
Myös oppilaat ovat olleet hänen mukaansa tyytyväisiä.
– Esimerkiksi ruotsin opiskelijoita olisi ollut vain yksi per koulu, mutta nyt etäyhteyden avulla ruotsin tunnilla voi tehdä myös paritehtäviä, ei aina vain opettajan kanssa keskustelua, Lintupuro sanoo.
Mellakosken koulun kolmasluokkalainen Iida Katisko, 9, on tyytyväinen etätunteihin, koska silloin on enemmän oppilaita mukana tunnilla.
– Mutta on ne etätunnit myös huonoja. Kivointa on kuvataidetunnit, koska silloin voi piirtää, Iida Katisko toteaa.
Maksajia myös ulkomailta?
Heikki Ervast ei jätä tulevaisuuden visiota vain seutukunnalliseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön. Hän näkee mahdollisuuksia myös kansainvälisesti. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään jo nyt, varsinkin korkeakoulutasolla. Tällä mallilla voisi kokeilla opetuksen järjestämistä ja myymistä myös perusopetuksessa.
– Jos yhteisellä alustalla olisi erilaisia oppitunteja tarjolla ihan kansainvälisestikin ja se maksaisi jotakin, ja opetuksen suunnittelija tai järjestäjä voisi siitä laskuttaa. Näin saataisiin maksajia enemmän ja kuluja laajemmille harteille. Koulutusvientiä on ollut Suomesta jo vuosia ja suomalaista koulutusta arvostetaan maailmalla, Heikki Ervast sanoo.
Ylitornion sivistysjohtaja Hanna Lintupuron mielestä alueellinen ja kansainvälinenkin yhteistyö on realistinen ajatus tulevaisuudessa.
– Väki vähenee, ja meilläkin on palloteltu asiaa. Pitää olla tietty määrä oppilaita ja opetusryhmiä, jotta esimerkiksi aineenopettajan opetusvelvollisuus saadaan täyteen. Tälläkin hetkellä meillä on Pellon kunnan kanssa ja Ylitornion yksityisen lukion kanssa yhteisiä opettajia, Lintupuro kertoo.
Ylitornio sijaitsee Ruotsin rajalla, joten kokemusta on jo nyt yhteistyöstä valtakunnan rajan yli.
– Tälläkin hetkellä meillä on Övertorneån kunnan kanssa neuvotteluja yhteisistä oppilaista puolin ja toisin, ja suunnitelmaa opetuksen järjestämisestä hiotaan, Lintupuro toteaa.
