SAK:n alaiset liitot aloittavat mielenilmaukset Petteri Orpon (kok.) hallitusta vastaan ensi tiistaina. Yleislakkoa ei SAK:n mukaan ole tiedossa, mutta liitot eivät rajaa toimenpiteitä pois.
SAK:n alaiset Teollisuusliitto ja Sähköliitto kertoivat lauantaina uusista mielenilmauksista keskiviikolle.
Myös STTK:n alainen ammattiliitto Pro on kertonut kaavailevansa mielenilmauksia ensi viikolle.
Tässä artikkelissa on koottu yhteen keskeiset hallitusohjelman työntekijöiden asemaa koskevat linjaukset, joita ammattiliitot ovat kertoneet vastustavansa.
1. Työssäkäyvien asema ja sopimusehdot heikkenevät
Hallitus haluaa laajentaa paikallista sopimista. Se aikoo poistaa työlainsäädännöstä liittoihin kuulumattomia, yleissitovaa työehtosopimusta (TES) noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot. Tämä voi liittojen mukaan johtaa työehtojen heikentämiseen, jos yrityksillä ei ole velvoitetta järjestäytyä ja sitoutua TES:n ehtoihin.
Samalla yhteistoimintalain soveltamisen alaraja nousee vähintään 20 henkeä työllistävistä yrityksistä 50 hengen yrityksiin. Muutosneuvottelujen vähimmäisajat lyhenevät puolella, eli nykyisestä 14 päivästä seitsemään. Myös lomautusilmoituksen antaminen lyhenee saman verran.
Määräaikaisten työsopimusten sääntely muuttuu siten, että jatkossa määräaikaisuudesta voi sopia vuodeksi myös ilman erityistä perustetta. Tällä hetkellä työsopimuksen pitäisi olla toistaiseksi voimassaoleva, jos määräaikaisuuden perusteena ei ole esimerkiksi sijaisuus tai projektiluontoinen työ.
Tarkoitus on samalla varmistaa lainsäädännöllisesti, että muutos ei lisää työsopimusten ”perusteetonta ketjuttamista”. Myös vuorotteluvapaajärjestelmästä luovutaan.
Työntekijän irtisanomisperusteeksi riittää jatkossa ”asiallinen syy”. Peruste on asiantuntijoiden mielestä tulkinnanvarainen.
Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan työntekijä voidaan irtisanoa ”asiallisesta ja painavasta syystä”, jos tämä rikkoo tai laiminlyö vakavasti lain tai työsopimuksen velvoitteita.
2. Ansiopäivärahan ja lomakorvausten maksaminen muuttuu
Ensimmäinen sairauspoissaolopäivä muuttuu jatkossa palkattomaksi, ellei työehto -tai työsopimuksessa ole toisin sovittu.
Lakia ei hallitusohjelman mukaan sovelleta viiden vuorokauden tai pidempiin sairauslomiin, eikä silloin, kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.
Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevarannan mukaan työsopimuksissa ei yleensä kuitenkaan sovita sairausajan palkanmaksusta, joten työnantaja voisi noudattaa uutta lakia sellaisenaan.
Työttömyyskassan kuuluvien ansiopäivärahan saaminen kiristyy. Ansiopäivärahan saamisen työssäoloehto pitenee puolesta vuodesta vuoteen ja se myös euroistetaan.
Jatkossa työssäoloehtoa ei siis lasketa viikoittaisista työtunneista, vaan maksetuista kuukausipalkoista. Palkkatuettu työ ei enää kerrytä työssäoloehtoa.
Ansiopäiväraha porrastetaan niin, että kahden työttömyyskuukauden jälkeen tuki laskee 80 prosentin tasolle alkuperäisestä ja kahdeksan kuukauden jälkeen 75 prosentin tasolle.
Vuonna 2013 laista poistettu lomakorvausten jaksotus työttömäksi jääville palautetaan. Tätä ennen karenssissa ollut työtön alkoi saada työttömyyskorvausta heti karenssin päättymisen jälkeen, eikä maksettua lomakorvausta enää jaksotettu tuloiksi työttömyyden alettua.
Jatkossa kokoaikaisen työsuhteen päättyessä työttömyyskorvausta ei voi saada ajalta, jolla lomakorvauksia maksetaan. SAK:n mukaan tämä on epäoikeudenmukaista varsinkin työntekijöille, jotka eivät pysty pitämään vuosilomaa työsuhteen aikana.
3. Työttömien ja lomautettujen asema kiristyy
Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat poistuvat. Kyse on summasta, jonka tukia saava voi ansaita ilman vaikutusta tuen määrään. Tällä hetkellä suojaosan suuruus on 300 euroa kuukaudessa. Työttömyysturvan omavastuupäivien määrä työttömyyden alkamisesta palautetaan viidestä seitsemään.
Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan ja kohdennetaan uudelleen lapsiperheille. Työtön on voinut saada alle 18-vuotiaista lapsista lapsikorotusta 150–285 euroa kuukaudessa lasten määrästä riippuen.
Hallius aikoo luopua työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä. Tämä koskee vähintään 57 vuotta täyttäneiden oikeuksia tukeen tai työllistämisvelvoitteiden piiriin pääsemiseen.
Työntekijän takaisinottovelvollisuus poistuu alle 50 hengen yrityksistä. Aiemmin työnantajan on tiettyjen ehtojen puitteissa pitänyt tarjota työtä irtisanomalleen entiselle työntekijälle 4-6 kuukauden sisällä, jos tämä on vielä työtön työnhakija.
Aikuiskoulutustuki lakkautetaan. Tuen lakkauttamisen pelätään vähentävän etenkin sosiaali- ja terveysalalle kouluttautumista.
Työperusteista oleskelulupaa uudistetaan. Jatkossa oleskelulupa raukeaa, mikäli henkilö ei yli kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen löydä työpaikkaa.
Työnantajan on ilmoitettava Maahanmuuttovirastolle työsuhteen päättymisestä tai muutoksista sanktion uhalla.
4. Lakko-oikeutta rajoitetaan
Lakko-oikeuden käyttöä rajoitetaan enintään vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin. Jatkossa laillisia tukilakkoja ovat ne, joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin ja joiden keinot arvioidaan kohtuullisiksi suhteessa tavoitteisiin.
Työtuomioistuimen laittomaksi tuomitsemasta lakosta voi saada vähintään 10 000 ja korkeintaan 150 000 euron sakon. Työntekijä voi saada laittomaan lakkoon osallistumisesta 200 euron seuraamusmaksun.
Valtakunnansovittelija ei voi jatkossa antaa sovintoehdotusta, joka ylittäisi palkantarkistusten yleisen linjan. Hallitus kertoo selvittävänsä keinoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä työtaisteluja ja edistää vapaaehtoista sovittelua.
Lue lisää:
Jos olet aivan pihalla ay-liikkeen ja työnantajien tulisesta väännöstä, lue tämä
Mitä teen, jos työpaikallani alkaa työtaistelu? Ota huomioon ainakin nämä kuusi seikkaa
