Suomen historian suurin virtavesien ennallistamishanke eli Heinäveden Palokin koskien vapauttaminen on nyt lähialueen kuntien käsissä. Toistaiseksi kuitenkin vain Heinävesi on kertonut ajavansa koskien ennallistamista eli padon ja voimalaitoksen purkua.
Luonnonsuojelun lisäksi päätöksen taustalla on toive, että vapaana virtaavat kosket toisivat kuntaan lisää matkailijoita.
– Meillä on luostarit ja tämä sopisi siihen kylkeen. Me olemme pieni pitäjä ja väki vähenee. Matkailu toisi lisää elinvoimaa, Heinäveden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Hokka (sd.) perustelee.
Palokin kosket valjastettiin vesivoiman tuotantoon vuonna 1961. Pato estää erittäin uhanalaisen järvitaimenen lisääntymisen alueella. Pohjois-Savon ely-keskuksen tekemän selvityksen mukaan myös äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi todennäköisesti lisääntyisi alueella, jos pato purettaisiin.
Palokista on käyty keskustelua vuosia. Uuden käänteen keskustelu sai kesällä, kun padon purku ja koskien ennallistaminen kirjattiin hallitusohjelmaan.
Padon ja voimalaitoksen omistaa Pohjois-Karjalan Sähkö (PKS), joka taas on alueen kuntien omistama. Yhtiön johto on ilmoittanut, ettei se halua luopua voimalaitoksesta, jota se pitää liiketoiminnalleen tärkeänä.
PKS ehdottaa ratkaisuksi Nälönvirta-mallia jossa energiantuotanto jatkuu, mutta padon ohi kaivetaan uoma, joka mahdollistaisi kalojen vaelluksen padon ohi.
Kannatusta myös kalatielle
Yle selvitti omistajakuntien kantoja sähköpostikyselyllä, soitoilla ja tekstiviesteillä. Kysely lähetettiin niiden 13 kunnan kunnanjohtajille, joiden edustajia osallistui toukokuussa järjestettyyn Pohjois-Karjalan Sähkön yhtiökokoukseen. Kysely lähetettiin myös Kuopion kaupungille, sillä se omistaa kokoukseen osallistuneen Kuopion Energian.
Yhdeksän kuntaa kertoi, etteivät ne ole vielä käsitelleet asiaa.
Tuusniemi on ilmoittanut kannattavansa ratkaisua, joka mahdollistaa järvitaimenen nousun Palokin yläpuoliseen vesistöön. Käytännössä se tarkoittaa joko padon purkua tai PKS:n ehdottamaa uuden nousutien rakentamista padon ohi.
Nurmeksen kaupunginjohtaja Pasi Parkkisen mukaan kaupunki on Nälönvirta-mallin kannalla ja kannattaa sen selvittämistä.
Rahoitus huolettaa
Kunnat omistavat PKS:n osakkeita suoraan ja Pohjois-Karjalan Energiaholding -yhtiön kautta. Holding-yhtiö omistaa 54,2 prosenttia PKS:n osakkeista. Omistajakunnat perustivat sen vuonna 2000, jotta yhtiön päätäntävalta säilyisi Pohjois-Karjalassa.
Joensuu on PKS:n suurin omistaja. Sen mukaan maan hallituksen ja PKS:n on käytävä neuvottelut Palokista. Kaupunki pitää kuitenkin hallitusohjelmassa hankkeeseen varattua 20 miljoonaa euroa on täysin riittämättömänä.
Joensuun jälkeen PKS:n toiseksi suurin omistaja on Juuka. Kunta aikoo päättää kantansa viimeistään marraskuussa.
Juuan kunnanjohtaja Henri Tanskasen mukaan kunta suhtautuu Palokin ennallistamissuunnitelmiin suurella varauksella. Riittämättömän rahoituksen lisäksi hän on huolissaan voimalaitoksen purkamisen vaikutuksista alueelliseen huoltovarmuuteen, varsinkin kun korvaavaa tuulivoimaa ei Itä-Suomeen voida juuri rakentaa.
– Mikäli osoittautuu, että koskien ennallistamisella on kiistattomia ja positiivisia ympäristövaikutuksia, eikä toimenpidettä voi toteuttaa millään muulla mallilla ja valtio varaa tähän rahat, emme sulje pois mahdollisuutta neuvotella asiasta, Tanskanen kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
Yhtiön johto tapaa ministerin
Suurin osa kunnista kertoo käsittelevänsä asiaa tai muodostavansa kantansa lähiviikkoina tai viimeistään loppuvuoden aikana.
PKS järjestää lokakuun lopussa tilaisuuden kuntapäättäjille. Yhtiön johto tapaa myös lähiaikoina maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.).
Essayahin mukaan valtion kannassa ei ole tapahtunut muutosta. Hän korostaa, että hallitusohjelman kirjauksessa puhutaan ennallistamisesta yhteistoiminnassa alueen toimijoiden kanssa.
Hän ei ota kantaa rahoituksen riittävyyteen tai siihen, mistä puuttuvat miljoonat saadaan.
– Yksityiskohdista keskustellaan neuvotteluissa, hän sanoo.
Keväällä julkaistussa Pohjois-Savon ely-keskuksen tekemässä selvityksessä ennallistamisen arvioitiin maksavan 30–40 miljoonaa euroa.
Heinäveden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Hokka hakisi lisärahoitusta EU:sta ja yksityisiltä tahoilta.
– Uskon kyllä, että rahoitusta löytyy, kunhan hanke pyörähtää käyntiin.
Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta tiistai-iltaan 10. lokakuuta klo 23:een saakka.
