Kalliit kalaportaat ovat osoittautuneet pettymykseksi Kymijoessa Kotkassa.
Valtio on käyttänyt rahaa Korkeakosken kalaportaisin 1,5 miljoonaa euroa, mutta sieltä on noussut tänä vuonna vain viitisenkymmentä lohta, vaikka joen haarassa lohia on ollut pari tuhatta.
Kymijoki on Etelä-Suomen tärkein lohijoki.
Lohen matka tyssää kalaportaisiin
Kymijoessa lohen vaellusesteinä ovat Korkeakosken, Koivukosken ja Ahvenkosken padot.
Korkeakosken voimalaitokselle rakennettiin kalatie vuonna 2016. Kalatiestä on sen valmistumisen jälkeen tehty selvityksiä ja muutoksia kalatien toimivuuden parantamiseksi, mutta toistaiseksi tulokset ovat olleet varsin heikkoja.
– Korkeakosken haaraan nousi viime kesänä noin pari tuhatta lohta, mutta kun niitä ei saada nousemaan kalaportaasta ylös tuottamaan jälkeläisiä, niin ne ovat käytännössä biologisesti menetettyjä, kertoo Kalatalouden keskusliiton järjestöasiantuntija Mikko Malin.
Korkeakosken haaran omat poikastuotantoalueet ovat pieniä. Poikasia tulee, mutta hyvin vähäisiä määriä. Kalaporrasta yritetään vielä kehittää eri toimijoiden kesken, jotta lohi pääsisi nousemaan sitä pitkin.
– Itsekin olen kantanut omin käsin padon yli pari tuhatta kiloa lohta, joten jos ei muuten, niin kyllähän se niinkin toimii, naurahtaa Mikko Malin.
Lohisaaliit vaihtelevat vuosittain
Kalojen määrä vaihtelee vuosittain. Tämä on normaalia.
– Tänä vuonna mereltä ei tahdo tulla lohta, ja ammattikalastajien kiintiötkin ovat jääneet vajaiksi, sanoo Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ely-keskuksen kalatalouspalveluista
Lohen elinkierto on lyhyt. Lohenpoikanen kasvaa aikuiseksi 3–6 vuodessa. Kutukannan koko vaikuttaa siihen, paljonko niitä tulee.
– Suurin asia on kuitenkin meressä olevan lohenpoikasen selviytyminen ensimmäisenä vuonna, ja siinä tapahtuu isoja vaihteluja. Erot voivat olla kymmenkertaisia eri vuosien välillä. Eli pienempikin määrä poikasia voi olla ihan ok, jos ne selviävät meressä, selvittää Kalatalouden keskusliiton järjestöasiantuntija Mikko Malin.
Luonnonvarakeskuksen mukaan Kymijoen poikastiheys on alhaisin sitten vuoden 2017. Kymijoessa sekä patojen ala-, että yläpuolisilla alueilla poikastiheys on laskenut neljän viimeisen vuoden aikana.
Tulevaisuus näyttää paremmalta
Tällä hetkellä noin 70 prosenttia kaloista on luonnonkudusta syntyneitä.
– Luonnontuotanto täytyy saada vakiinnutettua suuremmalle tasolle. Tärkeää on, pääsevätkö kalat yläjuoksulle Korkeakosken kalatien kautta tai Koivukosken säännöstelypadon ohi kalatietä pitkin. Silloin kun ne pääsevät, niin tuotanto on hyvää. Jos ne eivät pääse, niin tuotanto on käytännössä Langinkosken haaran varassa, sanoo Mikko Malin.
Malin on kuitenkin toiveikas, että lohien määrä kasvaa ajan myötä.
– Aikaa siihen saattaa kyllä mennä se 10 vuotta tai jopa enemmänkin, toteaa Mikko Malin.
Mitä ajatuksia aihe herättää? Voit keskustella Yle Tunnuksella 19.10.2023 kello 23.00 asti.
