Harmaa marraskuun päivä, eikä mikään liiemmin innosta. Miten olisi piipahdus taidenäyttelyssä?
Tästä jutusta löydät kuusi poimintaa laajasta taidetarjonnasta. Ehkä niistä jonkun kierrettyäsi valtaa tunne: olipa kiva käydä, hyvä kun tuli lähdettyä.
Listan näyttelyt ovat avoinna vielä useita kuukausia, mutta jos lykkäät lähtemistä viime tippaan, joudut kurottelemaan teoksia olkapäiden takaa tungoksessa.
Muiden kuin museokorttilaisten kannattaa muistaa opiskelija- ja muut alennukset sekä harvakseltaan järjestettävät ilmaispäivät.
Niistä löytyy tietoa taidenäyttelyiden nettisivuilta.
Tällä kertaa kaikki vinkit ovat Helsingistä, mutta myös muualla Suomessa on avoinna kiinnostavia näyttelyitä.
Osallistu jutun lopussa olevaan keskusteluun ja kerro, mikä näyttely teki sinuun vaikutuksen ja mitä haluat suositella muille. Vai oliko kokemus pettymys?
1. Sammallahden koskettavat valokuvat
Koira venyttelee täyteen pituuteensa notkollaan olevan puun alla. Hetken on taltioinut yksi kuuluisimmista suomalaisvalokuvaajista, Pentti Sammallahti.
Hänen oivaltavia valokuviaan voi nähdä Suomen valokuvataiteen museon K1-näyttelytilassa.
Sammallahti on ottanut valokuvat eri puolilla maailmaa vuosina 1964-2022.
Kuvat lapsista, eläimistä ja rakastavaisista huokuvat kiintymystä ja hellyyttä. Kohtaamisissa on huumoria, mutta myös sumuisen maiseman haikeutta.
Pentti Sammallahti, Me kaksi, K1 Kämp Galleria 25.2.2024 saakka.
2. Agatha Christiellä oli puupässi
Löytyykö kaapistasi värikäs Aarikan peltipurkki?
Monen suomalaisen kesämökiltä löytyy. Sinne oli helppo varastoida riisinjyvät piiloon hiiriltä.
Helsingin Taidehallin näyttely saa katsojan nostalgian valtaan. Esillä on Kaija Aarikan (1929–2014) suunnittelemia koruja, kynttilänjalkoja, tonttuja ja muita esineitä pitkän uran ajalta.
Etenkin Aarikka muistetaan ikonisesta, puusta tehdystä pässistä, joka täyttää 50 vuotta.
Pässi oli pitkään suosittu koriste-esine, jota annettiin lahjaksi valtiovierailuilla.
– Myös kirjailija Agatha Christiellä oli omansa, vahvistaa Kaija Aarikan tytär, muotoilija Pauliina Aarikka.
Kaija Aarikka Helsingin Taidehallissa 7.1.2024 saakka.
3. Vuoret lumosivat Peder Balken
Taidemaalari Peder Balken (1804-1887) nimi on harvalle ennestään tuttu. Suomalaisyleisö voi ensimmäistä kertaa nähdä hänen teoksiaan Sinebrychoffin taidemuseossa.
Norjalainen Balke maalasi romanttis-dramaattisia maisemia, myrskyävää merta ja lumihuippuisia vuoria.
Arktinen luonto lumosi taiteilijan ja siitä tuli hänen tunnusmerkkinsä.
Museoon on maksuton sisäänpääsy kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 17–20.
Peder Balke Arktisen lumo, Sinebrychoffin taidemuseo 14.1.2024 saakka.
4. Wardin keltainen ja muut syksyn värit
Tämä on näyttely, joka ravistelee hereille syyskohmelosta.
Suomalaisen Rafael Wardin (1928 -2021) näyttely Didrichsenin taidemuseossa esittelee värin ja valon taiteilijan, jolle taide oli elämän tärkein asia.
Tarja Halosen muotokuvasta muistettu Wardi maalasi sommitelmia, henkilö- ja kaupunkikuvia, maisemia, eläin- ja kasviaiheita.
Rafael Wardi on itse todennut:
Valo ja varjo, ilo ja kärsimys, ne ovat aina vierekkäin. Ja niin kuin ihminen nuoralla kävelisi niiden rajalla.
Rafael Wardi -näyttely, Didrichsenin taidemuseo 28.1.2024 saakka.
5. Ikeda ja universumin pölyhiukkanen
Ryoji Ikeda on japanilainen säveltäjä ja taiteilija, jonka teokset perustuvat äänimaisemaan ja liikkuvaan kuvaan.
Amos Rexissä hänen suuret videoteoksensa vyöryttävät kuvaa, joka on muun muassa NASAn ja Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNin data-arkistosta.
– Ikeda on yksi tärkeimmistä taiteilijoista, kun kyse on sävellyksen ja datapohjaisen kuvallisen ilmaisun yhdistämisestä, totesi museonjohtaja Kai Kartio Ylen haastattelussa.
Ja näin taiteilija Ikeda itse:
– Ihminen on pienen pieni osanen universumia. Mitä enemmän opin ymmärtämään mitä universumi on, sitä pienemmäksi muuttuu ihminen – vielä pienemmäksi kuin pölyhiukkanen.
Ryoji Ikedan näyttely Amos Rexissä 25.2.2024 saakka.
6. Renoir ja vaikutelma valosta
Ateneumin ennätyssuositun Albert Edelfelt -näyttelyn jälkeen vuorossa ovat kansainväliset taiteen huippunimet sekä heidän rinnallaan suomalaisosaajat.
Esillä on impressionistista ja uusimpressionistista kauneutta vuosilta 1860–1916.
Valon vaikutelmia maalasivat muun muassa Claude Monet, August Renoir, Camille Pissarro, Pekka Halonen ja Ellen Thesleff.
Ateneumin taidemuseossa on tänä vuonna vielä yksi ilmaispäivä 15.12.
Väriä ja valoa – Impressionismin perintö Ateneumin taidemuseossa 25.2.2024 saakka.
Kerro mielipiteesi ja osallistu Yle tunnuksilla keskusteluun. Mikä taidenäyttely teki sinuun vaikutuksen? Mitä näyttelyä haluaisit suositella muille tai mikä oli pettymys?
Keskustelu on avoinna 5.11. klo 23:een.
