Presidenttiehdokas Mika Aaltolan esiintyminen Elämäni biisi -ohjelmassa on herättänyt keskustelua. Pyhäinpäivänä esitetyssä presidenttiehdokkaiden jaksossa Aaltola kertoi, kuinka 84-vuotias mies oli soittanut hänelle kertonut 82-vuotiaan vaimonsa saamasta sairauskohtauksesta.
Mies oli Aaltolan mukaan soittanut elottomaksi menneelle vaimolleen ambulanssin. Hoitohenkilökunta oli paikalle todettuaan sanonut, että vaimolla on elvytyskielto, eikä häntä voi elvyttää. Mies oli elvyttänyt vaimonsa itse ja ajanut ambulanssin perässä sairaalaan.
Aaltola kertoi kehuneensa miehen tehneen ”sankariteon”. Sosiaalisessa mediassa sanavalintaa on ihmetelty. Myös Iltalehden haastattelema Oikeus Arvokkaaseen Kuolemaan ry:n puheenjohtaja, saattohoitolääkäri Juha Hänninen korosti, että viranomaisten tulee kunnioittaa elvytyskieltoa potilaslain mukaan.
Valitsijayhdistyksen kautta presidenttikisaan lähtenyt Aaltola on parhaillaan virkavapaalla Ulkopoliittisen instituutin johtajan virasta.
Elvytyskielto tulee arvioida tapauskohtaisesti
DNR- eli elvytyskieltopäätös (do not resuscitate, ”älkää elvyttäkö”) tarkoittaa pidättäytymistä painelu-puhalluselvytyksestä. Kielto ei rajaa pois muita hoitotoimia, kertoo Terveyskirjasto.
Kielto liittyy usein laajempaan hoitosuunnitelmaan, kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoidon ylilääkäri Sanna Hoppu. Jos hoitavalla lääkärillä on syytä olettaa potilaan kuolevan esimerkiksi perussairauden tai pitkälle edenneen syöpäsairauden vuoksi vuoden sisällä, elvytys voidaan rajata pois hoitokeinona, joka ei enää hyödytä potilasta.
– Hoitosuunnitelmassa pyritään ottamaan huomioon potilaan toiveet ja mahdollisesti otetaan potilaan omaiset päätöksentekoon mukaan. Potilas voi myös itse kirjata toiveen elvytyskiellosta hoitotahtoonsa OmaKantaan, Hoppu kertoo.
Viime kädessä päätös potilaan elvyttämisestä tulee arvioida tapauskohtaisesti, Hoppu korostaa.
– Jos potilaan kohdalla on tapahtunut esimerkiksi lääkintävirhe, lääkäri voi tehdä päätöksen elvytyksestä. Jos hoitosuunnitelmaan on kirjattu, että potilaalle sallitaan luonnollinen kuolema ja elvytys aloitetaan silti, silloin kyse on hoitotahdon rikkomisesta, Hoppu sanoo.
Kiellosta ei ole velvollisuutta kertoa omaisille
Aaltola täsmensi ohjelmassa kertomaansa tarinaa maanantaina julkaisemallaan Tiktok-videolla. Hänen mukaansa että elvytyskielto olisi tullut miehelle yllätyksenä ja että kielto olisi ollut lääkärin määräämä.
Samalla videolla Aaltola sanoi, että tarinan ei ollut tarkoitus herättää keskustelua eutanasiasta ja että elvytyskieltoa sekä potilaan omaa tahtoa tulee aina kunnioittaa.
Aaltolan sisko Elisa Aaltola puolestaan kertoi Ilta-Sanomille keväällä, että lääkäri olisi määrännyt heidän muistisairaalleen isälleen elvytyskiellon ”ilmoitusluontoisesti” kysymättä asiaa omaisilta.
Hopun mukaan potilaat, joille on tehty elvytyskielto, voivat omasta tahdostaan jättää kertomatta omaisille päätöksestä, jolloin kielto voi tulla yllätyksenä. Tähän potilaalla on täysi oikeus, Hoppu sanoo.
– Kaikissa terveydenhuollon ohjeissa kuitenkin sanotaan, että lääkärin tulee tehdä yhteistyötä potilaan ja omaisten kanssa. Tällöin lääkäri voi perustella ratkaisunsa ja omaisilla on mahdollisuus tulla kuulluksi.
– Suomen kansa vanhenee kautta linjan. Toivoisin, että elvytykseen ja elämän loppuvaiheen hoitoon liittyvistä asioista keskusteltaisiin useammin hoitavan lääkärin ja lähiomaisten kanssa, Hoppu pohtii.
