Eläkeläispariskunta huolestui maailman tilanteesta ja hankki hätäradion: ”On pelkoa, että mitä tässä oikein tapahtuu”

Tavallinen patteriradio ei riittänyt Pirjo ja Raimo Hiirolan kotivaraksi. Monien muiden tavoin he päätyivät hätäradioon. Maahantuoja uskoo, että buumi on vasta alussa.

Raimo Hiirola näyttää, miten hätäradio toimii, jos sähkökatko kestää pitkään ja eikä laitteen aurinkopaneelitkaan tuota enää virtaa vastaanottimeen. Video: Outi Parikka ja Petri Aaltonen / Yle
  • Outi Parikka

Hiiroloiden pariskunta meni ostamaan patteriradiota, mutta päätyikin jämsäläiskaupassa hätäradion omistajaksi.

– Nyt jälkeenpäin ajatellen tämä oli hyvä hankinta. Sitä ei tiedä, mitä tuolta maailmalta tulee ja mitä tapahtuu, 73-vuotias Pirjo Hiirola pohtii.

Entisenä sähköverkkoasentajana 72-vuotias Raimo Hiirola on kiivennyt tuhansia kertoja sähkölinjoille ja tuntee sähkönjakelun. Miehen työtausta on valanut perheen uskoa Suomen sähkön toimitusvarmuuteen, mutta silti he näkevät laitteen tuovan lisäturvaa.

Hätäradion avulla Hiiroloiden yhteys maailmaan säilyy, vaikka sähköverkko kaatuisi pitkäksi aikaa. Eikä kotiin tarvitse varastoida pattereita.

Laitteen akku latautuu monesta lähteestä. Se toimii verkkovirran lisäksi myös aurinkopaneelin sähköllä sekä polkupyörän dynamoa muistuttavan kampigeneraattorin virralla.

Radiolla voi ladata myös muita vehkeitä kuten puhelinta. Se toimii myös taskulamppuna ja hätäsummerina.

Iäkäs pariskuntaa lukee olohuoneen nahkasohvalla hiljattain ostamansa hätäradion ohjeita. Etualalla pöydällä on radio
Pirjo ja Raimo Hiirolan on turvauduttava yhä edelleen käyttöohjeisiin päästäkseen selville uuden laitteensa lukuisista ominaisuuksista. Kuva: Outi Parikka / Yle

– Ohjeessa lukee, että minuutin veivauksella radio toimii kymmenen minuuttia, Raimo Hiirola kertoo.

Akun kapasiteetti on yksi laitteen hintaan vaikuttava tekijä. Hiirolat hankkivat laitteen hintahaitarin yläpäästä. Hinnat vaihtelevat parista kympistä pariin sataan euroon.

Hätäradio kehitettiin alunperin retkeilykäyttöön

Hätäradioita kutsutaan myös selviytymis- tai varautumisradioiksi. Ne ilmestyivät Suomen markkinoille retkeilijöitä varten vajaat viisi vuotta sitten.

Venäjän hyökkäyssodan seurauksena kaikkien retkeilutuotteiden kysyntä ponnahti. Leirivarusteet nähtiin soveltuvan kriisivarautumiseen.

Tammerbrands-tukkuliike on yksi hätäradioiden maahantuojista. Yhtiö kiinnostui tuotteesta viime talven sähkökriisin siivittämänä.

Sittemmin uutisotsikot itärajan tilanteesta ja Venäjän käytöksestä ovat kirittäneet kauppaa.

– Pari kolme vuotta sitten ei edes tiedetty, mikä on hätäradio. Maailman tilanne avittaa tuotteen tunnettavuutta sekä Suomessa että ulkomailla, Tammerbrands-tukkuliikkeen tuotepäällikkö Teemu Pajulo kertoo.

Keski-ikäinen beigeen paitapuseroon sonnustautunut mies ottaa hyllystä pienen pahvilaatikon, jossa on hätäradio.
Tammerbrands-tukkuliikkeen tuotepäällikkö Teemu Pajulo uskoo, että hätäradioiden ostobuumi on vasta alussa. Maailman tilanne toimii myyntimiehenä. Kuva: Outi Parikka / Yle

Tammerbrands alkaa tammikuussa tuoda maahan myös toista mallia.

– Tämä buumi on vasta nousussa, Pajulo ennustaa.

Kysyntä yllätti alussa maahantuojat

Tällä hetkellä hätäradiolaitteet ovat kaikkien kodinkoneketjujen tarjonnassa.

– Alussa oli tilapäisiä katkoksia laitetoimituksissa, koska menekki yllätti, Jämsän Veikon Koneen yrittäjä Joni Juven kertoo.

Kodinkodekaupan myyntitiski. Kolme henkilöä seisoo tiskin takana. Oikealla on mies, joka puhuu puhelimeen ja katsoo tietokoneen näyttöä. Hänen vieressään tietokoneen äärellä on kaksi nuorta naista
Jämsäläisen kodinkoneliikkeen yrittäjä Joni Juven (oik.) on huomannut kriisivarautumisen myynnissään. Patteri- ja hätäradiot käyvät nyt kaupaksi ympäri vuoden. Ennen ne olivat kesähankintoja. Kuva: Outi Parikka / Yle

Juvenin mukaan valmistajat ja maahantuojat ovat sittemmin reagoineet ja saatavuus on nyt hyvällä tasolla.

Hätäradio kiilasi myös SPR:n verkkokauppaan

Suomen Punaisen Ristin verkkokauppa otti pienikokoisen ja edullisen hätäradiomallin valikoimaansa tänä keväänä.

Koe-erä meni nopeasti kaupaksi ja kysyntä on jatkunut vilkkaana.

Keski-ikäinen nainen Suomen Punaisen ristin merkki fleecetakissaan pitää kädessään hätäradiota SPR:n verkkokaupan varastossa.
SPR:n verkkokaupan tiiminvetäjä Eija Tiittanen kertoo, että he saivat hätäradion tuotevalikoimaansa tämän vuoden keväällä. Tuote menee tasaisesti kaupaksi. Kuva: Outi Parikka / Yle

Nykyisen maailmanmenon tuskassa myös muutkin SPR:n turvatuotteet käyvät hyvin kaupaksi.

Venäjän hyökkäyssodan syttyessä helmikuussa 2021 ensiapulaukut loppuivat hetkellisesti SPR:n verkkokaupasta.

Iäkkäät ihmiset ovat ostajien etujoukko

Kodinkonekauppias Joni Juven kertoo, että hätäradioiden ostajakunta koostuu pääasiassa iäkkäistä ihmisistä.

– He osaavat asennoitua asioihin eri tavalla kuin nuoret käyttäjät, jotka luottavat nykytekniikan toimivuuteen ehkä vähän enemmän, Juven arvioi.

Vaaleanpunainen pusero päällä oleva nainen istuu keittiön pöydän ääressä. Päydällä on muumiastiaston lisäksi hätäradio, jonka antennia nainen nostaa sormillaan
Pirjo Hiirola toivoo, että kaikki menisi hyvin, vaikka uutisten perusteella suunta näyttäisi olevan huonompaan. Kuva: Outi Parikka / Yle

Esimerkiksi jämsäläisten Hiiroloiden ostama radiomalli on suunniteltu siten, että sitä pystyy säätämään käsineet kädessä. Siksi se on säätönappulat ovat hyvin yksinkertaiset. Myös näyttöjen tekstit ovat suurikokoisia.

Pirjo ja Raimo Hiirola ovat viestintäyhteyksien lisäksi varautuneet myös pienellä elintarvikkeiden kotivaralla, johon lukeutuvat muun muassa purkkiruuat ja jauhot. Talon leivinuuni on myös hyvä turva.

– Sillä saa lämpöä ja voi laittaa ruokaa, vaikka sähköt menisivät, Pirjo Hiirola iloitsee.