Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Eniten presidenttiehdokkaista muistuttavat toisiaan valitsijayhdistyksen ja keskustan ehdokas Olli Rehn (valitsijayhdistys, kesk.) ja valitsijayhdistyksen ehdokas, vihreiden kannattama Pekka Haavisto.
Ainakin, mikäli heiltä itseltään kysyy. Molemmat ilmoittavat olevansa täsmälleen yhtä liberaaleja.
Olli Rehn eroaa ehdokkaista eniten oman puolueensa kansanedustajista.
Tämä selviää Svenska Ylen tekemässä arvokartassa, jossa ehdokkaat saivat itse kertoa, ovatko he arvoiltaan konservatiiveja vai liberaaleja. Heiltä kysyttiin myös, ovatko he oikealla vai vasemmalla. Ehdokkaiden vastauksia verrattiin heidän oman puolueensa kansanedustajien vastauksiin eduskuntavaaleissa 2023.
Eniten vasemmalle itsensä sijoittaa Li Andersson (vas.), joka näyttää olevan vielä vasemmalla kuin oman puolueensa kansanedustajat.
Oikealla laidalla on Liike Nytin Harry Harkimo. Hän pitää itseään sekä konservatiivisempana että oikeistolaisempana kuin puolueen eduskuntaryhmä. Ryhmässä on yksi jäsen: Harry Harkimo.
Keskellä tungosta
Tungosta arvokartalla syntyy keskelle. Politiikan tutkimuksen väitöskirjatutkija Veikko Isotalo Helsingin yliopistosta arvioi, että kyse on taktikoinnista.
– Presidentinvaaleissa ehdokkaalle ei riitä, että hän vain mobilisoi oman puolueensa äänestäjiä, vaan pitää myös saada äänestäjiä muilta puolueilta. Siksi ehdokkaat haluavat ehkä antaa vähän maltillisemman kuvan itsestään.
Isotalon mukaan tämä helpottaa etenkin vaalin toisella kierroksella mahdollisimman monen äänestäjän hyppäämistä ehdokkaan kelkkaan.
Isotalo pitää ruuhkaa arvokartan keskellä hyvänä merkkinä. Jos arvot ovat kaukana toisistaan, se voi lisätä polarisaatiota yhteiskunnassa. Asioista sopiminen vaikeutuu ja mielipiteet kärjistyvät.
– On positiivista, että poliitikot vielä näkevät, ettei kannata lähteä pois poliittisesta keskustasta.
Liberaalit kannattavat kolmatta sukupuolta
Ehdokkaiden vertailua helpottaa, kun tarkastelee myös heidän Ylen vaalikoneeseen antamiaan vastauksia. Vaalikoneessa kaikki konservatiiviseen arvokenttään asettuneet ehdokkaat vastaavat ei, kun heiltä kysytään, pitäisikö Suomessa ottaa käyttöön kolmas sukupuoli.
Konservatiiveina itseään pitävät Sari Essayah (kd.), Jussi Halla-aho (ps.), Harry Harkimo ja Mika Aaltola (valitsijayhdistys).
Itseään liberaalina pitävät vastaavat kysymykseen kyllä.
”Sukupuolen moninaisuus on hyvä tunnistaa lainsäädännössä. Vaikka asia ei koske merkittävää määrää ihmisiä, on sillä iso elämää helpottava merkitys sukupuolivähemmistöille. Kun väestötietojärjestelmää uudistetaan, voidaan käyttöön ottaa kolmas juridinen merkintä sukupuolelle”, perustelee SDP:n ehdokas Jutta Urpilainen.
”Tutkitusti pientä osaa ihmisistä ei voi syntyessään biologisesti määritellä esimerkiksi kromosomien tai sukuelinten perusteella yksiselitteisesti mieheksi tai naiseksi. Tämäkin on osa ihmisyyden kirjoa, jota elämä on opettanut ymmärtämään”, kirjoittaa Olli Rehn.
Sari Essayah ei usko, että nykyiseen lainsäädäntöön tarvitaan muutoksia.
”Tässä menee sekaisin sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti. Ihmisillä on monia eri tapoja olla mies tai nainen tai joku voi kokea sukupuoliristiriitaa. Identiteettikokemukset kuuluvat ilmaisun vapauden piiriin, eikä sitä Suomessa erityisesti rajoiteta”, Essayah kirjoittaa.
”Sukupuolia on kaksi”, perustelee Jussi Halla-aho lyhyesti.
Valitsijayhdistyksen Mika Aaltola toteaa, että nykyinen tilanne on selvä.
Sosiaalituilla eläminen jakaa ehdokkaita
Halla-aho sijoittaa itsensä puolueensa kansanedustajiin verrattuna vasemmalle. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että Suomessa on liian helppoa elää sosiaalituilla.
”Sosiaaliturva-asiakkaiden suuri määrä kuormittaa kestämättömällä tavalla julkista taloutta. Samoin on kestämätöntä, jos palkat eivät pysty kilpailemaan sosiaalietuuksien kanssa”, Halla-aho kirjoittaa.
Li Andersson on Halla-ahon kanssa täysin päinvastaista mieltä.
”Sosiaaliturvaan, erityisesti toimeentulotukeen, liittyy paljon byrokratiaa. Perusturvaa pitää parantaa”, Andersson kirjoittaa.
Kokoomuksen kansanedustajiin verrattuna reippaasti vasemmalle itsensä sijoittava Alexander Stubb on osittain samaa mieltä.
”Kaikkein vähäosaisimpien ihmisten elämä perusturvan varassa ei ole helppoa. Työikäisiltä ja -kykyisiltä voi odottaa elannon hankkimista omalla työllään, mutta samalla on ymmärrettävä, että kaikki eivät pysty siihen. Silloin yhteiskunnan on tultava apuun. Samalla kuitenkin on huomioitava, että tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmään liittyy kannustinongelmia”, Stubb kirjoittaa.
Onko ehdokas vielä haussa? Tästä pääset Ylen vaalikoneeseen.
Korjattu haastateltavan etunimi Heikistä Veikoksi kello 17.35.
