Näin seitsemän tunnettua suomalaista työnantajaa suhtautuu ”tarpeettomaan” etätyöhön ulkomailla

Yle kysyi, millaisia käytäntöjä työnantajilla on etätyöskentelyyn ulkomailla. DNA, Lumene, Kone, Kesko, Helsingin yliopisto, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä vastaavat.

Henkilö työskentelee läppärin knassa ulkoilmassa palmujen katveessa.
Joustava työnantaja lisää työntekijän tyytyväisyyttä. Kuva: AOP
  • Ulla Malminen

Ulkomailla tehtävä etätyö on yleistynyt niissäkin tehtävissä, jotka eivät edellytä matkustamista.

Joustavuus vahvistaa työntekijän myönteistä mielikuvaa työnantajasta ja houkuttelee yhtiöön uusia osaajia, kertoo konsulttiyhtiö EY:n kansainvälisen etätyön asiantuntija Mikko Nikunen.

Tässä jutussa seitsemän suomalaista työnantajaa kertoo, millaisia käytäntöjä niillä on ulkomaan etätyön suhteen.

1. Sallitteko työntekijöillenne etätyön ulkomailla, vaikka tehtävä ei edellyttäisi matkustusta?

DNA: Etätyötä ulkomailta voi tehdä, mikäli se on työtehtävien vaatimusten puolesta mahdollista. Rajoitteita voi liittyä esimerkiksi tietojen käsittelyyn tietyissä maissa.

Lumene: Ulkomailla voi työskennellä etänä lyhyitä jaksoja. Niissä maissa, joissa meillä on oma toimisto, voi työskennellä hieman pitempiä aikoja. Työskentelemme hybridimallissa ja toivomme, että henkilöstö kohtaa toimistolla säännöllisesti.

Kone: Etätyökäytännöt vaihtelevat maakohtaisesti lainsäädännöstä johtuen. Suomeen palkatuille ihmisille etätyöskentely ulkomailla on mahdollista kuukauden verran, jos se sopii työnkuvaan.

Kesko: Ulkomaan etätyö ei ole lähtökohtaisesti käytössä Keskossa.

Helsingin yliopisto: Sallimme ulkomaan etätyön työntekijän intressistä tietyin ehdoin. Työntekijän on arvioitava esihenkilön kanssa mahdollisuus hoitaa työtehtäviä etänä. Kesto on rajattu 30 päivään kalenterivuoden aikana.

Helsingin kaupunki: Etätyö ulkomailla voi tulla kyseeseen vain poikkeustapauksissa, jos se on tilapäistä ja tarkoituksenmukaista suhteessa työtehtävään.

HUS-yhtymä: Tämä on mahdollista, mutta vaatii sen, että esihenkilö sopii asiasta työntekijän kanssa. HUSissa on ohje etätyön periaatteista vuodelta 2021, mutta se ei ota erikseen kantaa ulkomailla tehtävään etätyöhön. Ohje on parhaillaan tarkastelussa mahdollisia päivitystarpeita varten.

2. Onko työntekijöillä mahdollisuutta yhdistää työ- ja lomamatka?

DNA: Ulkomaan etätyöskentelyn voi yhdistää loman tai työmatkan yhteyteen. Työntekijä maksaa kulut vapaapäivien osalta. Ulkomaan etätyöstä syntyviä kuluja ei korvata.

Lumene: Tämä on mahdollista. Työntekijä tarvitsee joka tapauksessa meno- ja paluulennon, joten niiden sijoittuminen voi olla joustavaa. Vapaapäivät eivät saa aiheuttaa lentojen hintoihin merkittävää nousua. Majoitus vapaapäivien osalta on työntekijän vastuulla.

Kone: Työmatkoihin voi yhdistää muutamien päivien lomaosuuksia, jos se on sovitettavissa työtehtäviin. Kustannuksista työmatkan ylittävältä osalta vastaa työntekijä. Paluulento lasketaan työmatkakuluksi, mutta sen tulee pysyä kohtuullisena.

Kesko: On mahdollista yhdistää työ- ja lomamatka, jos tästä on sovittu, eikä se aiheuta lisäkustannuksia työnantajalle. Majoitus on omakustanteinen. Paluulento on työnantajan kustantama, jos lennon siirtäminen ei lisää kustannuksia.

Helsingin yliopisto: Lyhyt vapaa on mahdollista yhdistää työmatkaan, mutta tämä ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia työnantajalle. Työnantaja ei maksa ylimääräistä majoitusta, eikä lennon siirtäminen saa aiheuttaa lisäkuluja. Mikäli lomaa tai etätyötä yhdistetään työmatkaan enintään viisi päivää, työnantaja voi maksaa lennot.

Helsingin kaupunki: Onnistuu tietyissä tilanteissa, mutta yhdistelystä ei saa aiheutua lisäkustannuksia työnantajalle.

HUS-yhtymä: Ohje ei ota kantaa.

3. Kuinka yleistä on, että työntekijänne tekevät töitä ulkomailla, vaikka työ ei sitä edellytä?

DNA: Mahdollisuutta hyödynnetään kohtalaisesti.

Lumene: Sitä tapahtuu, mutta kovin yleistä se ei ainakaan vielä ole.

Kone: Kohtuullisen pieni osa henkilöstöstämme käyttää tätä joustoa. Yleisempää on hakeutua työkiertoon tai -tehtäviin ulkomaille.

Kesko: Etätyö ulkomailla ei ole kovin yleistä Keskon henkilöstön piirissä.

Helsingin yliopisto: Suuren työnantajan kaikkea ulkomailla tapahtuvaa etätyötä on ollut mahdotonta tilastoida.

Helsingin kaupunki: Hyvin poikkeuksellista.

HUS-yhtymä: Muutamia yksittäistapauksia löytyy. Silloin perusteena on ollut esimerkiksi puolison työtehtävä tai -komennus ulkomailla.

4. Mitkä ovat ulkomaan etätyön hyviä puolia?

DNA: Työnteon ja vapaa-ajan yhdistäminen tuo joustavuutta. Voi esimerkiksi viettää pitemmän ajan perheen kanssa lomakohteessa. Aurinko ja lämpö auttavat palautumaan. Etätyöskentelyn helppous lisää työhyvinvointia ja tyytyväisyyttä.

Lumene: Näin pystymme tarjoamaan joustoa henkilöstöllemme.

Kone: Työelämäjoustot vaikuttavat työhyvinvointiin ja lisäävät tuottavuutta ja sitoutuneisuutta. Ulkomailla voi oppia erilaisista kaupunkirakenteista ja kulttuureista. Tästä voi syntyä uusia innovaatioita.

Kesko: Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on tärkeää henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta. Esimerkiksi perhetilanteiden vuoksi voi tulla tarve työskennellä väliaikaisesti ulkomailla.

Helsingin yliopisto: Työnantajan joustavuus ja matkojen yhdistämisen osalta vastuullisuus lentomatkustamisessa.

Helsingin kaupunki: Etätyön yleiset edut.

5. Onko etätyömahdollisuus ulkomailla etu, jota haluamanne työntekijät vaativat nykyään?

DNA: Työntekijämme arvostavat mahdollisuutta tehdä etätöitä ulkomailla. Myös uusien työntekijöiden rekrytointitilanteissa asiaa kysytään.

Lumene: Toisinaan siitä kysytään, mutta ei kovin usein.

Kone: Nykyään erityisesti tietotyöläiset odottavat sen olevan mahdollista modernissa yrityskulttuurissa. Haluamme houkutella parhaita tekijöitä meille.

Kesko: Kysymykset aiheeseen liittyen ovat korona-ajan jälkeen lisääntyneet ja tämän vuoksi olemme tehneet linjauksen, jolla on mahdollistettu käsittelyprosessi tapauskohtaiselle harkinnalle.

Helsingin yliopisto: Enenevissä määrin kyllä.

Helsingin kaupunki: Tietojemme mukaan ei.

HUS-yhtymä: Suurin osa henkilöstöstä työskentelee potilastyössä, jossa etätyö ei käytännössä ole mahdollista. Vaateita asiasta ei ole juurikaan esiintynyt.

6. Millaisia riskejä ulkomaan etätyöhön liittyy?

Kaikki Ylelle vastanneet työnantajat listaavat mahdollisiin riskeihin aikaeron, tietoyhteydet ja tietoturvan.

Lumene muistuttaa työnantajan vastuista työturvallisuuteen, -terveyshuoltoon ja -olosuhteisiin liittyen.

Kesko huomauttaa, että mikäli verotukseen, sosiaaliturvaan ja vakuutuksiin liittyviä asioita ei tunnisteta ja hoideta, tämä voi johtaa odottamattomiin taloudellisiin riskeihin ja sanktioihin niin työntekijälle kuin työnantajalle.

Helsingin yliopisto kertoo, että sen etätyökohteet on rajattu EU- ja ETA-maihin, joiden kanssa Suomella on voimassa oleva verosopimus. Yliopisto edellyttää työntekijän kuulumista Suomen sosiaaliturvan ja verotuksen piiriin.

  • Täältä voit lukea, mitä työntekijän ja -antajan kannattaa huomioida, kun etätyötä tehdään esimerkiksi Italiassa, Espanjassa, Thaimaassa tai Kaliforniassa.
Nettikaraokeyhtiö Singalla työskentelevä Niilo Korkiakoski lähti Kapkaupunkiin etätöihin ja lomalle.