Suomi voi olla mukana kaatamassa EU-lakia, joka tiukentaisi yritysten vastuuta ihmisoikeuksista

Suuri valiokunta päätti, että Suomi voi jättää tukematta EU:n yritysvastuudirektiiviä, jos useampi muu EU-maa on samalla kannalla.

Lapin kokoomuksen eduskuntaehdokas Heikki Autto.
Heikki Auton mukaan Suomi kannattaa yritysvastuusta säätämistä EU-tasolla, mutta esityksessä on nyt liikaa ongelmallisia kohtia. Kuva: Juuso Stoor / Yle
  • Päivi Lakka

Suomi on päättänyt, että se voi jättää tukematta EU:n yritysvastuudirektiiviä, mikäli useampi muu EU-maa toimii vastaavalla tavalla.

Vuosia EU-tasolla neuvoteltu lainsäädäntö velvoittaisi yritykset huomioimaan toiminnassaan ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset nykyistä huolellisemmin.

Suomen kannan linjasi tänään torstaina eduskunnan suuri valiokunta ylimääräisessä kokouksessaan.

Valiokunnan mukaan Suomen äänestysratkaisu päätetään ”viime hetken tilanteen” pohjalta.

Valtioneuvosto linjasi jo viime viikolla, että Suomi voi tarvittaessa pidättäytyä äänestämästä direktiivin puolesta osana isompaa joukkoa.

Suomi kannattaa EU-tason sääntelyä

Yritysvastuudirektiivin tavoitteena on vahvistaa ihmisoikeuksia ja ympäristönsuojelua maailmanlaajuisesti.

Lainsäädäntö velvoittaisikin yritykset huomioimaan kestävyyden omassa toiminnassaan aiempaa kattavammin.

Komission mukaan direktiivi tarvitaan, sillä yritysten vapaaehtoisuuteen perustuvat toimet eivät ole parantaneet tilannetta.

Suomi kannattaa yritysvastuusta säätämistä EU-tasolla.

– Nyt pöydällä olevassa esityksessä on Suomen kannalta paljon hyviä asioita, jotka vievät yritysvastuuasioita eteenpäin. Valitettavasti edellinen puheenjohtajamaa Espanja leipoi mukaan myös sellaisia elementtejä, joita Suomi ei voi hyväksyä, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.).

Valiokunta suhtautuu erittäin kriittisesti siihen, että yrityksiä vastaan voisi helpommin nostaa ryhmäkanteen korvausten vaatimiseksi ja että yrityksillä olisi tietyissä tilanteissa todisteiden esittämisvelvollisuus.

– Ajatellaan tilannetta, jossa vahvasti resursoitu kansalaisjärjestö lähtee haastamaan yrityksiä oikeuteen. Ne prosessit ovat suuria, kalliita ja kuormittavat yrityksiä. Ne voivat aiheuttaa yritysten kaatumista ja työpaikkojen menetystä. En pidä tästä amerikkalaistyylisestä ajattelusta, että viedään näitä kiistoja oikeuteen, sanoo valiokunnan jäsen Jani Mäkelä (ps.).

Kohdat tuotiin valiokunnan mukaan ehdotukseen neuvotteluiden loppupuolella ilman riittävää keskustelua.

Tämän lisäksi valiokunta toteaa, että ryhmäkanneoikeus ja todisteiden esittämisvelvollisuus poikkeavat Suomessa voimassa olevista yleissäännöksistä ja hajaannuttavat järjestelmää.

– Ryhmäkanne ei perinteisesti ole Suomessa ollut osa oikeusjärjestelmäämme muissa kuin kuluttajariita-asioissa. Tämän kaltaiset asiat pitää tuoda lainsäädäntöön laajojen vaikutusarviointien kautta. Ei niin, että jossain EU-kabineteissa osana jotain lehmänkauppaa sovitaan, Autto sanoo.

Valiokunta jakautui kahtia

Valiokunta joutui äänestämään. Hallituspuolueet kannattivat keskustan tukemana direktiivin hylkäämistä.

Oppositiopuolueet SDP, vasemmistoliitto ja vihreät toivoivat lainsäädännön edistämistä ja jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Maria Guzenina (sd.) pitää direktiivin vastustamista suureksi kolaukseksi Suomen maineelle.

– Tässä puhutaan perustavanlaatuisista aikamme isojen ongelmien taltuttamisesta, kuten lapsityövoiman käytön estämisestä. Sillä pystyttäisiin myös taltuttamaan luonnon ja ilmastonmuutoksen isoja haasteita. Ei vain Euroopassa, vaan ketjujen kautta se ulottuisi kolmansiin maihin.

Guzenina ei allekirjoita perustelua, jonka mukaan Suomen oikeusjärjestelmä voisi direktiivin myötä kuormittua.

– Oikeusjärjestelmää pitää sitten budjetin kautta vahvistaa, jotta oltaisiin valmiudessa, hän sanoo.

Valiokunnan jäsen Maria Ohisalo (vihr.) pitää hallituksen politiikkaa lyhytnäköisenä.

– Vielä on kuitenkin pieni toivon siemen, että tämä silti menisi läpi. Olisi myös vastuullisten suomalaisten yritysten etu, että epäreilulla tavalla toimivat eivät markkinoilla pärjäisi, Ohisalo toteaa.

EU-maat käsittelevät asiaa huomenna perjantaina suurlähettiläskokouksessa, mutta lainsäädännön eteneminen vaatii tuen 65 prosentilta EU:n väestöstä.

Saksa on jo kertonut vastustavansa direktiiviä. Tämän lisäksi Viro, Ruotsi ja Italia ovat suhtautuneet siihen varauksella. Suomen tuella tarvittava määrävähemmistö direktiivin kaatamiseksi on mahdollista saada kasaan.

Jos määräenemmistöä ei huomenna saada kasaan, tulisi Suomen mukaan vielä yrittää ennen kevään eurovaaleja.

Juttua täydennetty valiokunnan jäsenten kommenteilla kello 12:15