Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomalaiset ovat valinneet maan 13. presidentiksi kokoomuksen Alexander Stubbin. Hän onnistui pitämään kannatuskyselyiden ja ensimmäisen kierroksen kärkipaikkansa loppuun asti.
Ero toiseksi jääneeseen valitsijayhdistyksen ehdokkaaseen ja vihreiden kannattamaan Pekka Haavistoon oli niukka, 3,2 prosenttiyksikköä.
Stubb sai 98 810 ääntä enemmän kuin Haavisto. Se on suunnilleen yhtä paljon kuin Lahdessa on äänioikeutettuja.
Stubb oli suosituin kaikkiaan 261 kunnassa, Haavisto puolestaan 48 kunnassa.
Perinteisen tuloskartan ei tule antaa hämätä. Se ei anna todenmukaista kuvaa kannatuksen jakautumisesta, sillä maassamme väestö on kaikkea muuta kuin tasaisesti jakautunut. Yllä olevan kartan perusteella voisi luulla, että Stubb olisi saanut 85–90 prosenttia äänistä.
Se kuitenkin kertoo nopeasti, mistä päin maata kumpikin kannatusta erityisesti keräsi.
Tästä kartasta näet, kuinka vahvaa kummankin ehdokkaan kannatus eri kunnissa oli:
Stubb voitti kilpailun kunnista
Ensimmäisellä kierroksella Jussi Halla-aho (ps.) oli suosituin 78 kunnassa. Stubb onnistui toisella kierroksella voittamaan näistä 74 eli lähes kaikki.
Stubb onnistui saamaan taakseen 102 niistä 108 kunnasta, joissa Olli Rehn (valitsijayhdistys, kesk.) oli suosituin ensimmäisellä kierroksella.
Stubb ja Haavisto onnistuivat myös nappaamaan toisiltaan kuntia.
Kaikkiaan viidessä kunnassa Haavisto oli ensimmäisellä kierroksella suosituin mutta Stubb voitti niissä toisella kierroksella: Forssassa, Keuruulla, Muuramessa, Savonlinnassa ja Viitasaarella.
Vastaavasti Haavisto voitti nyt kolmessa kunnassa, joissa Stubb oli ensimmäisellä kierroksella ykkönen: Imatralla, Keravalla ja Sottungassa.
Tästä kartasta voit tarkastella ehdokkaiden kannatusta eri kunnissa. Tässä se on suhteutettu asukaslukuun.
Tulevan presidentin kannatus on vahvaa Pohjanmaalla
Stubbin kannatus oli vahvinta Pohjanmaalla, missä hänen isän puolen sukunsa juuret ovat. Luodossa hän sai jopa 80,8 prosenttia äänistä.
Haavisto pärjäsi parhaiten Ahvenanmaalla, suurissa yliopistokaupungeissa sekä useissa Lapin kunnissa. Korkein kannatusprosentti hänellä oli Kolarissa, 62,1 prosenttia.
Vaali ratkesi kaupunkien ulkopuolella
Kuten ensimmäisellä kierroksella, Haavistoa kannatettiin nimenomaan suurissa kaupungeissa. Kannatusero Stubbiin oli prosenteissa hyvin pieni, mutta äänimäärissä suurempi. Maaseudulla ja taajamissa Stubb oli selvästi Haavistoa suositumpi.
Suurin osa äänistä on jaossa suurissa kaupungeissa, eli lopputuloksen kannalta niissä asuvien äänestäjien tavoittaminen on välttämätöntä. Tällä kertaa tulos kaupungissa oli niin tasainen, että voidaan sanoa, että vaali ratkaistiin niiden ulkopuolella.
Äänestysinto ei jatkunut loppuun asti
Ennakkoäänestyksessä rikottiin jälleen presidentinvaalien ennätys: nyt 46,4 prosenttia kävi antamassa äänensä etukäteen. Tämä on 1,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin ensimmäisellä kierroksella.
Äänestysprosentti ei kuitenkaan kokonaisuudessaan yltänyt ennätyslukemiin tai ensimmäisen kierroksen tasolle. 70,7 prosenttia äänioikeutetuista Suomessa asuvista kävi antamassa äänensä. Tämä on 4,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ensimmäisellä kierroksella.
Äänestysprosentti on hieman parempi kuin edellisellä kerralla presidentinvaalin toisella kierroksella vuonna 2012, jolloin se oli 68,9 prosenttia. Vuonna 1994 ja 2000 kuitenkin yllettiin yli 80 prosenttiin.
Kaikkein aktiivisimmin äänestettiin Luodossa. Siellä äänestysprosentti nousi 86,8:een. Myös Kauniaisissa ja Pedersören kunnassa käytiiin ahkerasti uurnilla.
Matalin äänestysprosentti sen sijaan oli Hyrynsalmella, jossa se jäi 57,2:een.
Ensimmäisestä kierroksesta äänestysprosentti nousi eniten Sottungassa: 76,9 prosentista 82,1 prosenttiin.
Äänestysaktiivisuus sen sijaan laski etenkin niillä alueilla, missä Jussi Halla-aho ja Olli Rehn olivat suosittuja ensimmäisellä kierroksella.
Historiallisen tiukka kisa
Alexander Stubbin ja Pekka Haaviston kannatusprosenttiero oli 3,2 prosenttiyksikköä. Yhtä pienellä erolla toinen kierros on ratkennut vain vuonna 2000, jolloin Tarja Halonen voitti Esko Ahon.
Äänimäärissä ero on tällä kerralla vielä vuotta 2000 pienempi. Aho hävisi Tarja Haloselle 103 729 äänellä. Stubbin ja Haaviston ero oli vain 98 810 ääntä.
Nykyinen suora vaalitapa, jossa presidentinvaalissa voi olla kaksi kierrosta, on ollut käytössä vuodesta 1994 lähtien. Tänä aikana ensimmäisen kierroksen voittajasta on aina tullut presidentti. Toiselle kierrokselle kakkossijalta päässyt ei ole siis koskaan onnistunut kirimään ykkösen ohi kannatuksessa.
Näin ei käynyt tälläkään kerralla.
Tasavallan presidentin tehtävä siirtyy Sauli Niinistöltä Alexander Stubbille 1. maaliskuuta.
Grafiikat perustuvat oikeusministeriön ja Tilastokeskuksen tietoihin.
Kuntakohtaisen datan kartta päivitetty kertaalleen 12.2. kello 7.49.
Päivitys 15.2. klo 12.55: Tarkistuslaskenta on valmistunut. Luvut on päivitetty vastaamaan lopullisia tuloksia.
