Poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan Suomen historian laajimmassa salametsästyskokonaisuudessa. Epäiltyjä on 34, ja epäillyt rikokset ovat tapahtuneet usean vuoden aikana. Rikosnimikkeinä on muun muassa törkeä metsästysrikos ja törkeä laittoman saaliin kätkeminen.
Salametsästäjien epäilleen kaataneen ainakin kolme sutta, kuusi ilvestä ja yhden ahman. Tapettujen susien joukossa oli Luonnonvarakeskuksen seuraama Unna-susi. Poliisin mukaan kaadettuja suurpetoja on metsästetty lupailvesten ja ketun metsästyksen varjolla.
Susijahdeista kaksi ajoittui tammikuun 2021 alkuun. Susia salametsästettiin valtatie 5:n itä- ja länsipuolilla.
– Suurpetojen houkuttelemiseksi käytettiin haaskoja, ja haaskojen viereen oli asennettu riistakameroita. Eläimiä oli paikannettu ja jäljitetty sopivaan paikkaan mottiin, minkä jälkeen sutta ajettiin miesvoimin, koiralla tai yhdessä tapauksessa jopa moottorikelkalla passijonoa kohti, rikoskomisario Tomi Lautanen kertoo.
Tapauksessa on tapettu laittomasti muun muassa suurpetoja ja rauhoitettuja lintuja. Pääosa epäillystä on pohjoissavolaisia ja yksi epäilty on Oulun seudulta. Tapettujen lajien kirjo on poliisin mukaan poikkeuksellisen laaja.
– Mitä enemmän salametsästystä tutkittiin, sitä enemmän tutkittavaa ilmeni, rikoskomisario Tiina Borg kertoo.
Joukossa on esimerkiksi ilveksiä, ahmoja, susia ja joutsenia. Poliisi epäilee, että myös karhua on yritetty kaataa useana perättäisenä päivänä huhtikuussa 2021 mutta siinä ei onnistuttu.
– Suurpetoja on metsästetty ja vahingoitettu, mutta eläintä ei ole saatu kaadettua. Eläin on siis karannut ja mahdollisesti kuollut luontoon, Borg kertoo.
Lisäksi tapauksen yhteydessä on ammuttu joutsenten, haukkojen, korpin, kaulushaikaran ja valkoposkihanhen kaltaisia rauhoitettuja lintuja.
– Jos hetken mielijohteesta ammutaan esimerkiksi seitsemän kappaletta luonnonsuojelulailla rauhoitettua lintua yöajelun aikana pellolle, kertoo se yksittäisten tekijöiden osalta siitä, että asenteissa on korjattavaa. Suhde eläimiin ja luontoon on puutteellinen, ja harkinta on pettänyt aivan totaalisesti, rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen toteaa.
Tekojen motiiveiksi epäillyt ovat kertoneet kannanhoidollisen metsästyksen puutteen tai lupien vähäisyydet. Epäillyt ovat kertoneet myös yleisestä tyytymättömyydestä viranomaisten toimintaa kohtaan ja metsästyksestä haetusta jännityksestä sekä hetken mielijohteesta.
Taloudellisen hyödyn tavoittelua ei poliisin mukaan esitutkinnassa ole tullut ilmi.
Suomen laajin salametsästystapaus
Laitonta metsästystä on tapahtunut Lapinlahdella vuosina 2019–2023. Viimeisimpien tekojen epäillään tapahtuneen maaliskuussa 2023.
– Aikahaarukka perustuu siihen näyttöön, mitä olemme saaneet rakennettua. Pitää muistaa, että puhutaan piilorikollisuudesta, josta vain 10 prosenttia tulee viranomaisen tietoon, Pohjolainen kertoo.
Kyseessä on Suomen laajin salametsästystapaus. Toiminta on ollut organisoitua. Poliisin mukaan salametsästys on ollut selkeästi johdettua ja osallistuneilla on ollut selkeät roolit ja tehtävät.
– Olemme pystyneet selvittämään 34 epäiltyä, mutta varmasti teoista on tiennyt suurempi joukko ihmisiä, Pohjalainen sanoo.
Poliisi on väliaikaisesti ottanut haltuun rikoksesta epäillyiltä henkilöiltä noin 250 ampuma-asetta. Syytäjä voi vaatia rikosvälineiden arvoa valtiolle.
– Koiria on käytetty metsästystapahtumiin. Jää syyttäjän harkittavaksi, vaatiiko hän mahdollisesti koirien arvoa valtiolle, rikoskomisario Tomi Lautanen kertoo.
Tapauksen jäljille päästiin Oulun poliisilaitoksen, Kainuun rajavartioston ja Metsähallituksen erätarkastajien paljastettua hirvien laittoman metsästyksen Kainuun Puolangalla. Tapauksen tutkinnan yhteydessä selvisi, että metsästysrikoksia oli tapahtunut myös Pohjois-Savossa.
– Kainuun rajavartioston kanssa tehty yhteistyö on ollut erittäin merkittävää esitutkinnassa, Borg kertoo.
Laki oli otettu omiin käsiin
Kuolleiden eläinten jäänteitä on löytynyt metsään piilotettuna ja pakastimesta Lapinlahdella suoritetun kotietsinnän yhteydessä. Poliisi ei ole pystynyt tunnistamaan kaikkien takavarikoitujen suurpetojen ruhojen, nahkojen ja kallojen alkuperää.
Poliisin mukaan metsästyksiin on osallistunut parhaimmillaan kymmeniä ihmisiä. Epäillyt olivat kertoneet esitutkinnassa, että laki oli otettava omiin käsiin.
Kuulusteluissa selvisi, että laiton metsästys toi jännitystä. Yksi epäillyistä totesi, että ”se on vähän sillee, että maalla ei ole teatteria, jossa juosta, vaan metsästys on suurin harrastus”.
– Sosiaalinen ympäristö hyväksyy laittoman toiminnan ainakin joillain alueilla. Kiinnijäämisen riski on ollut niin pieni, että sitä ei ole pidetty merkittävänä, Pohjolainen kertoo.
Salametsästystä koskeva esitutkinta on valmistunut ja siirtyy seuraavaksi syyteharkintaan.
Poliisi tiedotti tänään operaatio Savukukkona tunnetun metsästysrikoskokonaisuuden esitutkinnasta Kuopion pääpoliisiasemalla.
Juttua päivitetty 5.3.2024 kello 18:48: Korjattu rajavartiolaitos rajavartiostoksi.
