Lapinlahdella asuva maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kertoo olevansa tyrmistynyt kotipaikkakuntansa salametsästystapauksesta. Hän toivoo, etteivät kaikki metsästäjät leimaantuisi tapauksesta.
– Metsästäjät tekevät todella arvokasta vapaaehtoistyötä esimerkiksi riistalaskentoihin liittyen ja vaikkapa sitten suurriistan virka-apuna toimimisessa.
Poliisi tiedotti tiistaina Lapinlahdella paljastuneesta laajasta salametsästystapauksesta. 34 pääosin pohjoissavolaisen miehen epäillään vuosina 2019–2023 syyllistyneen rikoksiin ja tappaneen laittomasti suurpetoja ja rauhoitettuja lintuja.
Essayah toimii paikkakunnalla myös kunnanvaltuutettuna.
Poliisin näkemys on, että sosiaalisen ympäristön hyväksyntä on mahdollistanut pitkäaikaisen salametsästyksen. Essayah kertoo, että salametsästys tai rikosepäilyjen kohteena olevat tekijät eivät ole olleet hänen tiedossaan.
– Lapinlahti on maantieteellisesti hyvin laaja alue ja meillä on yli 9000 kuntalaista, niin varmaankin tämä on ollut varsin pienen porukan tiedossa. Ja toisekseen, ei tällaisista asioista siellä varmastikaan huudella.
Salametsästäjät ovat käyttäneet yhtenä motiivina sitä, että ollaan turhauduttu petopolitiikkaan. Epäillyt olivat kertoneet esitutkinnassa, että laki oli otettava omiin käsiin.
Essayahin mukaan lain rikkominen ei ole ymmärrettävää millään perusteluilla. Hän pitää rikoksia historiallisen poikkeuksellisina Suomen mittakaavassa.
Essayah kertoo, että hallitusohjelmassa on petopolitiikkaan liittyviä kirjauksia, ja että maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut lakiesitystä erävalvonnan tehostamisesta ja metsästyslainsäädännön noudattamisen valvonnan parantamisesta. Hänen mukaansa hallituksen esitys on tulossa muutaman viikon sisällä.
– Nämä prosessit on aloitettu huomattavasti aiemmin kuin näistä Lapinlahden tapauksista on ollut minkäänlaista tietoa, hän sanoo.
Essayah kertoo, että hallitusohjelman mukaisesti viedään eteenpäin politiikkalinjauksia niin vahinkoperusteista kuin myös kannanhoidollista metsästystä suurpetojen kohdalla.
