Suomessa on tuhansia naisia, jotka osaavat auttaa kriisitilanteessa – tositilanteessa heitä ei saada käyttöön

Rekisterin avulla vapaaehtoisten osaaminen saataisiin kriisissä tehokkaasti käyttöön.

Kolmesataa naista harjoittelee valmiustaitoja Rovaniemellä viikonloppuna.
  • Pirkko Kukko-Liedes

Yhä useampi nainen hankkii monipuolisia kriisivalmiuksia, mutta poikkeusoloissa niitä ei saada täysimittaisesti käyttöön. Viranomaiset eivät välttämättä tavoita kolmannen sektorin osaajia, koska vapaaehtoisia ja heidän taitojaan ei ole kirjattu rekisteriin.

Pelkästään Naisten valmiusliitto on antanut turvallisuuskoulutusta jo noin 15 000 naiselle.

– Tietysti kriisitaidot ovat arvokkaita sinällään, ja hyödyttävät koulutettua ja hänen lähipiiriään jo arjen häiriöissä, mutta tärkeää olisi varmistaa vapaaehtoisten panos myös isoissa poikkeustilanteissa, sanoo Naisten Valmiusliiton toiminnanjohtaja Pia Lindell.

Kriisin voisi aiheuttaa esimerkiksi laaja sähkö- tai vesikatkos – puhumattakaan tilanteesta, jossa maanpuolustuksellista valmiutta nostettaisiin.

Kaksi naista Rovaniemen sotilaskodin myyntiauton vieressä maastopuvuissa, päässä heillä violetit pipot jotka osoittavat heidän osallistuvan Naisten valmiusliiton järjestämään harjoitukseen.
Meneillään on pilotti, jolla etsitään vapaaehtoisia varuskuntamuonitukseen poikkeusaikana. Kuvassa vapaaehtoisia Rovaniemen koulutuksessa. Kuva: Elina Ervasti / Yle

Naisten valmiusliitto ja monet muut vapaaehtoisjärjestöt ovat jo pitkään esittäneet vapaaehtoisrekisterin kokoamista. Nyt asia on kirjattu hallitusohjelmaan, ja rekisteröinnin edellytyksiä selvitetään.

Naisten valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko kertoo, että rekisterin tarpeellisuudesta vallitsee laaja yksimielisyys. Alustavasti on käyty läpi, millaista lainsäädäntöä rekisteri vaatisi ja nyt asia on työ- ja elinkeinoministeriön valmisteltavana.

Varuskuntaravintola voi poikkeusoloissa tarvita lisäkäsiä

Pohjaa työlle saadaan toissa keväänä alkaneesta pilotista, jolla haetaan vapaaehtoista lisäväkeä varuskuntien muonituksesta vastaavalle Leijona cateringille. Täydentävää työvoimaa voitaisiin tarvita poikkeusoloissa Puolustusvoimien kohottaessa valmiuttaan.

Pilotti on Leijona cateringin, Naisten valmiusliiton ja Maanpuolustuskoulutus MPK:n yhteistyötä, ja rekisteriä ylläpitää MPK. Tähän mennessä varuskuntaravintoloiden poikkeusolojen tehtäviin on sitoutunut vajaat 200 vapaaehtoista. Enemmistö on naisia, mutta myös miehiä on mukana.

– Eniten reserviä ovat keränneet isojen asutuskeskusten lähialueella sijaitsevat Leijona-ravintolat, mutta sitoutuneita on löytynyt kaikkiin varuskuntiin. Esimerkiksi Rovaniemelle ja Sodankylään toivotaan kuitenkin lisäresurssia, kertoo koulutuspäällikkö Satu Virtanen MPK:sta.

Nainen ulkona talvisessa maisemassa, maastopuvussa päässään violetti pipo joka osoittaa hänen osallistumisensa Naisten valmiusliiton järjestämään harjoitukseen.
Oululainen Mira Avela osallistuu Rovaniemen valmiusharjoitukseen. Kurssilla naiset oppivat esimerkiksi moottorikelkkailua, kriisinsietokykyä, lapsen kohtaamista kriisissä, selviämistä talvisessa maastossa tai disinformaation torjumista. Kuva: Elina Ervasti / Yle

Vapaaehtoiset voivat toimia kokkeina, ravintola- tai varastotyöntekijöinä tai avustavana henkilöstönä. Useimpiin tehtäviin riittää hygieniapassi, lyhyt verkkokurssi sekä asuinpaikka tai majoitus varuskunnan lähellä.

Naisten valmiusliitto järjestää naisille monipuolista valmiuskoulutusta eri puolilla maata. Parhaillaan harjoitusta pidetään Lapissa.