Maria Pernulle Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli viimeinen niitti. Hän liittyi kaksi vuotta sitten Espoon Maanpuolustusnaisiin.
– Puolustustahto nousi. Se tunne tuli vahvana, että haluan olla itse hyödyksi, jos jotain tapahtuu, Pernu jatkaa.
”Jonkin tapahtumisella” Pernu ei tarkoita vain sotaa, vaan elämän ja arjen perustaitoja ylipäätään. Hän on kouluttautunut Maanpuolustusnaisissa muun muassa selviämään myrskyssä ja pelastamaan vedestä, mutta myös oppinut muonittamaan kenttäolosuhteissa.
– En halua seistä sormi suussa, vaan toimia, kun siihen on tarve, hän toteaa.
Maanpuolustusnaisten toiminta tuntui luontevalta partiolaistaustaiselle Pernulle.
– Isänisäni on ollut sodassa ja isäni on aina ollut kiinnostunut sotahistoriasta. Oma kiinnostus maanpuolustukseen tulee osittain siis ihan perhetaustastani, Pernu toteaa.
Jäsenten määrä kasvanut reilusti
Pernun tavoin maanpuolustus kiinnostaa nyt monia naisia. Venäjän hyökkäyssodan alettua helmikuussa 2022, kiinnostus on ollut suurta, kertoo Maanpuolustusnaisten Liiton puheenjohtaja Satu Virtanen.
Ennen Ukrainan sodan alkua liitossa oli jäseniä vajaa 2 000, nyt niitä on 3 500.
– Enää ei ole samanlaista ryntäystä, kun sodan alkamisen jälkeen, mutta uusia jäseniä tulee yhä, Virtanen sanoo.
– Naiset ovat havahtuneet, että haluavat lisää tietoa turvallisuudesta ja miten varautua.
Lähelle tullut sota ja epävakaa maailmanpoliittinen tilanne saivat Maria Pernun kysymään itseltään, mikä olisi hänen paikkansa, jotain tapahtuisi.
– En ole ihminen, joka jäisi vaikkapa sodan alettua kotiin kutomaan villasukkia, vaikka sekin on tärkeä tehtävä, Pernu sanoo.
Jutun teon aikoihin hän osallistui kurssille, jossa harjoiteltiin toimintaa myrskyn aikaisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa.
44-vuotias Pernu olisi aikoinaan voinut käydä armeijan, mutta pääsi lukiosta suoraan opiskelemaan ja armeija jäi suorittamatta.
– Minua se on vähän jäänyt harmittamaan, mutta pystyisin kuitenkin nyt toimimaan, Pernu sanoo.
Kursseilla on hyvä yhteishenki ja sieltä löytyy samanmielistä seuraa. Hänen mukaansa naiset ovat myös erityisen hyviä organisoimaan ja tekemään, kuten käsketään.
Turvallisuus- ja sotilastaitojen koulutusta järjestävän Maanpuolustuskoulutuksen MPK:n toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo kertoo, että koulutuksen kysyntä on kasvanut valtavasti.
Ennen Ukrainan sotaa vuonna 2021 koulutuspäiviä oli noin 47 000. Vuonna 2022 MPK järjesti jo yli 102 000 koulutuspäivää ja kasvu jatkui yhä viime vuonna. Koronapandemian varotoimet vaikuttivat jonkin verran koulutuksen mahdollisuuksiin vielä 2022, mutta MPK pitää lukuja kuitenkin vertailukelpoisina.
Viime vuonna MPK järjesti 116 000 koulutuspäivää, ja naisia koulutuksissa oli hieman yli 20 prosenttia. Naiset osallistuivat viime vuonna 25 000 koulutuspäivään.
– Tämä kertoo maanpuolustustahdon positiivisesta kehityksestä ja siitä, että ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mikä heidän paikkansa olisi mahdollisessa häiriötilanteessa, Lehtisalo toteaa.
Lehtisalo on erityisen tyytyväinen siihen, että kursseilla on yhä enemmän naisia ja nuoria.
– Kyse on asioiden selvittämisestä ja varautumisesta, tähän ei liity dramatiikkaa, Lehtisalo huomauttaa.
Maanpuolustuskoulutuksen kursseille rynnätään aina, kun maailman epävarmuus lisääntyy. Lehtisalon mukaan Ukrainan sotaa aiempi ryntäys tapahtui Krimin niemimaan valloituksen jälkeen.
Sota ei pelota
Maria Pernulla on pitkä tausta partiolaisena ja kiinnostus oman resilienssin vahvistamiseen. Sodan jaloissa kärsivät ukrainalaiset ovat päivittäin mielessä, vaikka uutisten kautta.
Mutta pelkäätkö sotaa?
– En. Luotan, että meillä on hyvä puolustus ja tiedustelu sekä muut valmiudet. Uskon, että minun resilienssini on kasvanut, niin en sotaa pelkää. Haluan olla varautunut kaikkeen.
Korjattu 19.3. kello 14.55: MPK järjesti vuonna 2022 jo 102 000 kurssipäivää eikä vuonna 2020, kuten tekstissä aiemmin luki.
