Suomen entisen Moskovan-suurlähettilään Hannu Himasen mielestä viimeistään Nato-jäsenyys johtaa siihen, että ulkopolitiikan kaksipäinen johtajamalli pitäisi purkaa.
Nyt presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa pääministerin ja hallituksen kanssa. Himasen mielestä presidentin valtaa pitäisi karsia ja pääministerin valtaa kasvattaa.
– Se ei tarkoita, että tasavallan presidentin virka pitäisi lopettaa. Se tarkoittaa, että Suomen presidentti olisi toimivallaltaan muodollinen, edustuksellinen valtionpäämies, Himanen ehdottaa.
Ex-suurlähettilään mielestä eduskunnalle tilivelvollisen hallituksen pitäisi vastata täysmittaisesti myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Hannu Himanen esittää teesinsä Docendon torstaina julkistamassa kirjassa Missä enkelitkin pelkäävät – Hyökkäävä Venäjä ja Suomen turvallisuus.
Nykyinen kaksipäinen johtamismalli ei Himasen mielestä tarjoa parasta tapaa edistää Suomen kansallista etua. Hän arvioi, että tilanne on hankala sekä presidentille että pääministerille. Näkemys on tuttu Himasen kolumnien lukijoille Ilkka–Pohjalainen -lehdestä vuosien varrelta.
Pääministerit antoivat Sauli Niinistölle tilaa ja valtaa ulkopolitiikassa
Hannu Himanen työskenteli Moskovan-suurlähettiläänä vuosina 2012–2016. Jo ennen eläkkeelle jäämistään hänet tunnettiin ulkoministeriössä suorapuheisena virkamiehenä. Himasen kriittisyys väistynyttä presidenttiä Sauli Niinistöä kohtaan esimerkiksi Nato-ratkaisun hetkillä ei jää vain rivien välistä tulkittavaksi.
Himanen arvioi, että kahdella Sauli Niinistön kaudella presidentin valta tosiasiallisesti kasvoi. Pääministeri toisensa jälkeen antoi Niinistölle tilaa ja valtaa määritellä perustuslain tulkintaa.
Tutuksi on tullut Niinistön tauko, kun hän selostaa presidentin ja hallituksen työnjakoa ulkopolitiikassa. Niinistö siteeraa perustuslaista, että ”ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti”. Sitten hän pitää tauon. Hetken kuluttua siteeraus jatkuu, ”yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”.
Uusi presidentti, niin ikään kokoomustaustainen Alexander Stubb, ei ole pitänyt taukoa, kun hän on puhunut samasta perustuslain kohdasta.
”Niinistö pälyili viimeiseen saakka.”
Hannu Himanen ihmettelee kirjassaan, miksi silloiselta presidentiltä Sauli Niinistöltä ei saatu selvää kannanottoa Nato-jäsenyydestä sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Himanen on itse vuosia julkisesti patistanut Suomea Naton jäseneksi.
– Nyt kun esillä oli Nato-jäsenyys, hän [Niinistö] tuntuikin menevän piiloon eduskunnan selän taakse, Himanen kirjoittaa.
Niinistö itse on pariinkin otteeseen perustellut omaa toimintaansa huolellisuudella ja harkinnalla.
Himasen arvostelun kohteena ovat myös SDP:n konkaripoliitikot, europarlamentaarikko Eero Heinäluoma ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja.
– Näin johtavien sosiaalidemokraattien kannanotoissa samaa ongelmaa kuin Niinistön esiintymisessä. Sen sijaan että heidän julkisesti esittämänsä näkemykset olisivat vieneet prosessia eteenpäin, ne herättivät kysymyksiä. Kaipasin johtajuutta ja vastuunkantoa, en vastuun välttelyä.
Hannu Himasen arvio on, että Nato-ratkaisussa Sauli Niinistö pälyili ympärilleen loppuun saakka.
Toisaalta Himanen kuitenkin ymmärtää, miksi valtiojohdon ei kannattanut kertoa näkemyksiään heti julki. Ensinnäkin Niinistö halusi eduskunnan ja puolueiden muodostavan kantansa mahdollisimman vapaasti. Ja toiseksi, Venäjä haluttiin pitää pimennossa Suomen aikeista.
Tiedotusvälineissä ja aiemmissa kirjoissa poliitikkojen päätyminen Nato-jäsenyyteen on ajallisesti sijoitettu parin viikon jaksolle, sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nato vaihtoehtona alkoi kirkastua ainakin ministereille viimeistään 10. maaliskuuta 2022 presidentin, eduskunnan puhemiesten ja puoluejohtajien tapaamisessa.
Silloinen valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kuvasi Risto Uimosen kirjassa Sauli Niinistö – suomalaisten presidentti, että ”Kukaan ei sanonut missään ääneen, että tässä ollaan menossa Natoon: se oli turhaa, kun kaikki tiesivät sen”.
Suomen Nato-ratkaisua ruoditaan lisää viimeistään syyskuussa. Otava julkaisee silloin entisen eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) kirjan Kriisien keskellä – Näkymä valtiojohtamisen todellisuuteen.
Himanen sallisi ydinaseiden kauttakuljetuksen
Hannu Himasella on näkemys myös presidentinvaaleissa heränneeseen keskusteluun ydinaseiden kauttakulusta. Himasen mielestä Suomen edun mukaista ei ole asettaa sotilasliitto Naton ydinpelotteelle rajoituksia. Ne vain nakertaisivat pelotteen uskottavuutta suhteessa Venäjään.
– On varmistettava, että esimerkiksi ydinaseiden kuljettamiseen sopivien ilma- tai merialusten kulkeminen Suomen alueen läpi tai käyminen lentokentillä tai satamissa on mahdollista vaikkapa sotaharjoitusten yhteydessä. Tällainen toiminta ei tarkoita sen paremmin ydinaseiden maahantuontia kuin niiden hallussapitoakaan, Himanen kirjoittaa.
Kun Suomi liittyi Natoon, nykyinen ydinräjähteiden maahantuonnin estävä laki ei ollut este. Himanen pohtii, pitäisikö lakia tulkita niin, että kauttakulku ei ole ydinaseiden maahantuontia.
Yleensä Naton sotaharjoituksissa ei kuljeteta ydinaseita.
Presidentti Alexander Stubb olisi valmis muuttamaan lakia myös niin, että Suomen alueella voitaisiin kuljettaa ydinaseita.
Sen sijaan puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö Janne Kuusela ei näe tarvetta keskustelulle ydinaseiden kauttakulun mahdollisuudesta. Kuusela arvioi tiistaina, että ”Suomelle ei kukaan ole tarjonnut eikä tule tarjoamaan ydinaseita. Me emme niitä ole tänne pyytämässä”.
Muokattu 4.4.2024 kello 18.25: Artikkelin kommentointi on suljettu ennenaikaisesti moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.
