Hallitus etsii maanantaina alkavassa kehysriihessä kolmen miljardin lisäsopeutuksia julkiseen talouteen.
Leikkauksia on mahdollisesti luvassa muun muassa eläkkeisiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lisäksi hallitus on kallistumassa veronkorotusten kannalle. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on puhunut ainakin arvonlisäverotuksen kiristämisestä.
Kolmen miljardin sopeutukset tulevat jo aiemmin sovitun kuuden miljardin päälle eli hallitus tavoittelee tällä erää yhteensä noin yhdeksän miljardin sopeutusta.
Siitä, kuinka paljon ja kuinka kiireesti julkista taloutta oikein pitäisi sopeuttaa, on poliitikkojen, virkahenkilöiden ja asiantuntijoiden keskuudessa monenlaisia näkemyksiä.
Selvää yhtä kaikki on, että Suomen julkinen talous on tukalassa tilanteessa.
Miksi? Tässä jutussa kertaamme pääsyyt Suomen julkisen talouden ahdingolle.
Kasvu puuttuu
– Jos suomalainen talouskasvu olisi jatkunut samaa tahtia kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, ei julkisessa taloudessa juuri olisi hätää, sanoo julkistalouden professori Roope Uusitalo.
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Suomen talouskasvu oli nopeaa ja julkinen talous oli vahvasti plussalla eli tuloja kertyi selvästi menoja enemmän.
Käännekohta oli vuosien 2007–09 globaali finanssikriisi, joka lamaannutti maailmantalouden täysin. Suomessa elektroniikkateollisuus romahti Nokian kännykkäliiketoiminnan myötä ja metsäteollisuus ajautui pahoihin ja osin pysyviin vaikeuksiin. Tuottavuus vajosi, eikä se ole juuri kasvanut 15 vuoteen.
Vuodesta 2009 lähtien Suomi on ollut kroonisesti alijäämäinen ja julkinen velka on ollut jatkuvassa kasvussa.
Finanssikriisin vuosiin osui myös työikäistä väestöä koskeva käänne.
Vuoteen 2009 asti työikäisten määrä kasvoi keskimäärin noin 0,25 prosenttia vuodessa. Sittemmin se on pienentynyt samaa keskimääräistä 0,25 prosentin vuosivauhtia.
– Eli tällaisena tupakka-askin kansilaskelmana voi sanoa, että suunnilleen puolen prosentin talouskasvun hidastumisen selittää työikäisen väestön kääntyminen laskuun, Uusitalo sanoo.
Väestö vanhenee, sairastaa ja nostaa eläkkeitä
Samaan aikaan kun kasvu on kaikonnut, julkiset menot ovat säilyneet korkeina.
Tarkemmin sanottuna julkisia menoja on kohdannut jatkuva kasvupaine.
Viime vuosina on puhuttu etenkin kuntien ja hyvinvointialueiden ongelmista. Tärkein taustalla oleva juurisyy on kuitenkin hallinnon tasosta riippumatta sama eli väestön ikääntyminen, Uusitalo toteaa.
– Käytännössä se tarkoittaa kasvavia hoivamenoja ja sosiaaliturvaa eli eläkemenoja.
Talouden kaksoisshokki: koronapandemia ja Ukrainan sota
Viime vaalikaudella velkaa kertyi rutkasti lisää koronapandemian ja Ukrainan sodan vuoksi. Sota ja pandemia eivät suinkaan selitä kaikkea Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallitusten ottamaa lisävelkaa, mutta ne ovat tuoneet velkaan suuret kertaharppaukset.
Suomi luopui koronarajoituksista maaliskuussa 2022. Siihen mennessä Suomelle kertyi pandemia-aikana lisävelkaa selvästi enemmän kuin esimerkiksi Ruotsille ja Tanskalle.
Uusitalo toteaa, että vaikka kyse on velan kertaluontoisesta harppauksesta eikä pysyvistä lisämenoista, vaikutus kokonaisuuteen on merkittävä, koska pandemia ja sota ovat tuoneet lisävelkaa yksinkertaisesti niin paljon.
– Jos katsoo aikasarjaa valtion velkaantumisesta, niin ei siinä juuri näy kuhmuja eri hallituskausien välillä, mutta korona ja Ukrainan sota kyllä näkyvät.
Verotus on keventynyt
Viimeisinä vuosina julkistalouden vajetta on syventänyt myös verotuksen keventyminen.
Suomen kokonaisveroaste on ollut laskevassa trendissä vuodesta 2016 lähtien. Kokonaisveroaste kuvaa sitä, kuinka paljon veroja kaikkiaan kerätään suhteessa talouden kokoon.
Verotuksen keventyminen on vähentänyt valtion kirstuun kertyviä verotuloja miljardeilla verrattuna muutamien vuosien takaisiin verokertymiin.
Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander laski viime vuoden alkupuoliskolla, että julkisen talouden tulot olisivat voineet olla vuonna 2023 jopa kahdeksan miljardia suuremmat, jos verotus olisi säilynyt vuoden 2016 tasolla.
Petteri Orpo kertoi pääministerin haastattelutunnilla, mitä kehysriihessä on odotettavissa:
