Lottovoittajat saavat rahapyyntöjä jopa tuntemattomilta ihmisiltä. Tämän takia lottovoitosta kerrotaan usein vain lähipiirille.
Yle kertoi viime viikolla Katja Högmanderista, joka voitti lotossa 18 vuotta sitten. Artikkelin julkaisun jälkeen hän joutui sulkemaan Facebookin pikaviestipalvelun eli Messenger-tilinsä, koska alkoi saada tuntemattomilta ihmisiltä rahanpyyntöjä.
Kerjäysviestejä tuli, vaikka haastattelussa kerrottiin, että voittosumma oli melko pieni, eikä rahoja ole enää jäljellä. Ihmiset ottivat yhteyttä myös hänen nykyiseen puolisoonsa, joka ei ole voittanut lotossa.
– Nyt todellakin ymmärrän, miksi ihmiset pitävät suunsa kiinni veikkausvoitoista vielä vuosikymmenien jälkeen, nainen toteaa.
Avunpyyntöjä ruokaan ja asumiseen
Viesteissä Högmanderilta muun muassa pyydettiin 3 000 euron lainaa asunnon kuluihin.
Eräs toinen henkilö lähetti kuvan omasta verkkopankistaan, jonka saldo näytti nollaa. Hän pyysi ruokarahaa. Yle on nähnyt Högmanderin saamia viestejä.
Yhteydenottoja tuli myös puolitutuilta. Osa arvosteli perheen rahankäyttöä, kuten auton vaihtamista.
– Osa viesteistä oli lähinnä huvittavia, osa ahdistavia ja osasta haistaa heti kateellisuuden, jota en kyllä käsitä, hän kuvailee.
Viestintäpäällikkö Pipsa Öhman kertoo, että Veikkaus järjestää suurvoittajille vuosittain tapaamisia, joita kutsutaan leikkimielisesti salaseuroiksi. Tapaamisilla on Öhmanin mukaan merkitystä vertaistukena, sillä lähipiirissä lottomiljoonat aiheuttavat monesti kateutta.
Veikkauksen suurvoittajille tekemässä kyselyssä useat vastaajat sanoivat katuvansa sitä, että kertoivat voitosta kenellekään. Vuonna 2018 julkaistuun tutkimukseen vastasi lähes 80 suurvoittajaa.
Salaseuroihin saavat kutsun lähtökohtaisesti vain yli miljoona euroa voittaneet. Poikkeuksia voidaan tehdä, jos lottovoitto on osunut porukalle.
Viime vuosina salaseuroissa on Öhmanin mukaan ollut noin 10–25 vierasta, joista osa on ollut aveceja.
– Ohjelmassa on yleensä illallinen sekä esimerkiksi musiikkiesityksiä. Pääosassa on kuitenkin vapaa keskustelu, koska se on suurvoittajatapaamisten päätarkoitus, Öhman kuvailee.
Kahdenlaista kateutta
Kateudesta kirjan tehnyt psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Emilia Kujala kertoo, että tutkimusten mukaan kateutta on kahdenlaista: haitalliseen kateuteen liittyy katkeruutta ja pahansuopuutta. Toisaalta kateus voi olla myös inspiroiva ja eteenpäin työntävä voima.
– Lottovoitto todennäköisemmin herättää juuri haitallista kateutta. Siihen voi liittyä epäoikeudenmukaisuuden kokemus, että ihminen ei ole ansainnut rahoja kovalla työllä, Kujala avaa.
Suomessa on Kujalan mukaan vahva solidaarisuuden perinne ja ajatus siitä, että heikompiosaisia täytyy auttaa. Lottovoittajia lähestytään ehkä helpommin avunpyynnöillä kuin työllä rikastuneita, koska rahat ovat tulleet ikään kuin ansaitsematta. Tästä voi herätä ajatus, että rahoista pitäisi jakaa myös muille.
Jos lottovoitto herättää kateutta, Kujala kehottaa pysähtymään miettimään, mitä oikeastaan kadehtii. Tällöin kateuden tunnetta on helpompi käsitellä.
– Todennäköisesti ihminen ei kadehdi rahaa, vaan niitä merkityksiä, mitä rahaan liittyy, kuten rahan tuomaa turvallisuuden tunnetta tai statusta.
