Euroviisuasiantuntija Anna Muurinen toivoo kilpailun palaavan juurilleen – ”Enää ei osata kylmästi arvioida musiikkia”

Euroviisut järjestettiin ensimmäisen kerran vuosikymmeniä sitten Sveitsissä. Viisuasiantuntijan mukaan kilpailulla olisi nyt otollinen aika palata juurilleen laulun pariin.

Nemo lavalla konfettien leijuessa ilmassa. Kädessä risukruunu ja rikki mennyt Euroviisu pokaali.
Sveitsin edustaja Nemo juhli Euroviisujen voittoa Malmön lavalla. Kuva: Tobias Schwarz / AFP
  • Kalle Mäkelä

Viisuasiantuntija ja tietokirjailija Anna Muurinen on edelleen ihmeissään siitä, millainen kuohunta tämän vuoden Euroviisujen ympärillä on käynyt. Kilpailun kulisseissa Malmössä tunnelma oli jännittynyt koko Euroviisujen ajan.

– Yleensä olen Euroviisujen jälkeen väsyneen onnellinen, mutta nyt päällimmäinen tunne on hämmennys. Eihän viisuissa ole koskaan esimerkiksi diskattu ennakkosuosikkia vain pari tuntia ennen finaalia.

Muurinen viittaa siihen, miten Hollannin edustaja Joost Klein suljettiin ulos kilpailusta finaalilähetyksen kynnyksellä.

Nainen hymyilee radiostudiossa.
Viisufani ja tietokirjailija Anna Muurinen toivoo, että laulukilpailussa keskityttäisiin jatkossa enemmän musiikkiin. Kuva: Jere Sanaksenaho / Yle

Anna Muurinen on intohimoinen Euroviisujen ystävä. Hän on myös muun muassa kirjoittanut laulukilpailua käsittelevän tietokirjan Euroviisut – kisastudion käsikirja. Muurinen muistuttaa, että koko kilpailu perustettiin 1950-luvulla juuri yhdistämään Eurooppaa kammottavien sotavuosien jälkeen.

– Mutta nyt 60 vuoden jälkeen Euroviisut on tällainen jännitteinen taistelutanner. Äänestetään jotain aatetta laulun sijaan, ja halutaan ehkä enemmän hajottaa kuin rakentaa jotain yhteistä. Se on tosi outoa.

Hän toivookin, että Euroviisut palaisi juurilleen kilpailuksi, jossa musiikki ja laulutaito ratkaisevat.

– Itse suhtaudun viisuihin musiikkikilpailuna, nuotteina, tahteina, tunnelmina ja tulkintoina. Sellaisena se on nämä vuosikymmenet elänyt. Ehkä nykyihmiset ovat niin herkkiä, että enää ei osata kylmästi arvioida musiikkia.

Windows95man eli Teemu Keisteri ja Henri Piispanen esiintyvät lavalla suuren farkkumunan edessä.
Suomea tämän vuoden Euroviisuissa edustanut Windows95man ei sijoittunut kilpailun kärkijoukkoon. Kuva: Sarah Louise Bennett

Euroviisujen jatkosta keskustellaan varmasti vielä pitkään. Seuraavaksi laulukilpailu pitäisi järjestää Sveitsissä. Viisuasiantuntijan mukaan alppimaan historia puolueettomana valtiona antaa toivoa siitä, että Euroviisuissa voitaisiin keskittyä jatkossa musiikkiesityksiin erilaisten kohujen sijaan.

– Olihan tänäkin vuonna finaalissa hienoja laulajia, kun kaiken älämölön keskellä siihen keskittyi. Ensimmäiset Euroviisut muuten nähtiin Luganossa vuonna 1956. Nyt olisi hyvä palata vanhaan hyvään aikaan, jossa musiikki oli vielä musiikkia.