Hämeen ammattikorkeakoulu etsii jälleen kantahämäläisiä, jotka ovat valmiita solmimaan ystävyyssuhteita ulkomaalaisiin opiskelijoihin. HAMKissa opiskelevat Sabrina Luft ja Satchi Aponsu ovat saaneet paikallisilta ystäviltään apua Suomeen sopeutumisessa.
Molemmat ovat mukana HAMKin ulkomaalaisille opiskelijoille tarkoitetussa ystävyysohjelmassa. Sitä kautta saa kontaktin paikallisiin ihmisiin, joiden avulla on helpompi tutustua täkäläisiin tapoihin, kulttuuriin ja suomalaisiin.
He haluaisivat vielä jäädä Suomeen.
Saksalainen Sabrina Luft etsii parhaillaan töitä ja Sri Lankasta Hämeenlinnaan opiskelemaan tullut Satchi Aponsu aikoo perustaa tänne oman yrityksen.
Liian moni muuttaa pois
Hämeen ammattikorkeakoulu aloitti paikallisten ihmisten ja ulkomaisten opiskelijoiden kohtauttamisen yli 10 vuotta sitten. Toiminta on ollut pienimuotoista vuosikausia.
Nyt tilanne on muuttunut.
Työvoimapula ja kantaväestön ikääntyminen on kääntänyt katseet täällä opiskeleviin ulkomaisiin nuoriin. He ovat juuri sitä koulutettua työvoimaa, jota Suomeen haluttaisiin.
Tästä kantoi myös huolta pääministeri Petteri Orpo tänä keväänä. Hänen mielestään liian moni kansainvälisistä opiskelijoista lähtee Suomesta opintojen jälkeen.
– Vuonna 2022 ulkomaalaisista tutkinnon suorittaneista työllistyi Suomeen noin 55 prosenttia. Työllistyneissä on nähtävissä pientä kasvua, mihin olemme ministeriössä tyytyväisiä. Edelleenkin tavoitteemme on, että 75 prosenttia tutkinnon suorittaneista työllistyisi Suomeen, joten tekemistä tavoitteen saavuttamisessa kyllä riittää, viestittää Ylelle opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksesta vastaava ylijohtaja Sirkku Linna.
Ulkomaalaisia opiskelijoita on suomalaisissa korkeakouluissa yhä enemmän. Vuonna 2019 aloitti yli 4 500 uutta tutkinto-opiskelijaa.
Opiskelijat kotiutuvat yleensä nopeasti
Tutkimuslaitos E2 Tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia kertoo kotiutuneensa Suomeen alle kolmessa kuukaudessa ja 23 prosenttia viimeistään puolessa vuodessa.
Opiskelijoiden nopeaa kotiutumista uuteen maahan selittävät opinnot, sosiaaliset verkostot ja oppilaitosten tuki. Toisaalta lähes puolet opiskelijoista suunnittelee poismuuttoa Suomesta.
Neljännes opiskelijoista eli 25 prosenttia nimeää suomalaiset ystävät kotiutumista edistäväksi tekijäksi.
Tässä näkyy korkeakoulujen ystävätoiminnan merkitys.
– Uskon, että meillä on iso rooli kotiuttamisessa. Mitä enemmän saadaan kaupunkia, palveluita, harrastuksia tutuiksi opiskelijoille, se tuo tänne postiivista pöhinää, painottaa HAMKin koulutuskoordinaattori Miariitta Lindroos.
Koronan jälkeen vuonna 2022 toiminnassa oli mukana noin 45 isäntäperhettä ja opiskelijaa. Viime vuonna jo yli 70.
– Noususuhdanteessa ollaan, Lindroos iloitsee.
Täkäläiset ystävät ovat kiintopisteitä
Srilankalainen Satchi Aponsu sai ystävän hämeenlinnalaisesta Anna-Kaisa Haanahosta. Ystävyydestä on ollut Aponsulle iloa ja apua.
– Anna-Kaisa on mahtava. Hän merkitsee minulle todella paljon, Aponsu kiittelee.
Haanahosta ystävät ovat kiintopisteitä ulkomaalaiselle opiskelijalle.
– On merkitystä, että Suomessa on ystäviä ja kontakteja, sellaisia kiintopisteitä. Etteivät he vain opiskele, valmistu ja lähde sitten jonnekin muualle.
Haanaho toivoo, että yhä useampi suomalainen tulisi mukaan ystävätoimintaan.
Viimeksi paikallista ystävää etsi HAMKissa 142 opiskelijaa. Se on selvästi enemmän kuin suomalaisia ystäviä oli tarjolla.
Suomalaiset haluavat olla ulkona
Saksalainen Sabrina Luft on opiskellut maisemasuunnittelua, luonnonsuojelua sekä HAMKin Tammelan Mustialan kampuksella teknologiaa hyödyntävää luonnonmukaista viljelyä.
– Toivon löytäväni Suomesta työpaikan, joka sopii koulutukselleni. Pidän täällä kulttuurista, luonnosta ja linnuista.
Ystävyys tammelaisen Jonna Susivuoren kanssa on ollut Luftille hyvä lähtöpotku löytää ystäviä muistakin suomalaisista.
– Suosittelen tätä kansainvälisille opiskelijoille. Muuten he voivat jäädä kuplaansa, eivätkä koe millaisia Suomi ja suomalaiset ovat.
Luft on oppinut, että suomalaiset viihtyvät ulkona ja täällä arvostetaan luontoa. Susivuori arvelee, että juuri luonto ja valokuvaus yhdisti heidät.
– Käytiin paljon lenkillä ja sienestettiin. Jouluna leivottiin ja tehtiin karjalanpiirakoita, Susivuori kertoo.
Ystävyys on jo sitä luokkaa, että se kestänee, vaikka Luft vaihtaisi maata.
– On ollut puhetta, että kun menemme Saksaan, hän ottaa meidät avosylin vastaan, toteaa Susivuori.
Päivitetty 22.5.2024 klo 14.19: Poistettu aiemman ylijohtajan Atte Jääskeläisen kommentti ja korvattu se nykyisen ylijohtajan Sirkku Linnan tuoreimmilla tiedoilla.
