Ensimmäinen puoluejohtajien eurovaalitentti päättyi yhteiseen ajatukseen, että EU on edelleen ennen kaikkea rauhanprojekti

Tentti on päättynyt, huomenna vuorossa Saarikko, Andersson ja Virta

Tentti on nyt ohi.

Seuraava kolmen puheenjohtajan tentti on heti huomenna tiistaina. Silloin tentattavana ovat keskustan Annika Saarikko, vasemmistoliiton Li Andersson ja vihreiden Sofia Virta.

Tämäniltaiseen tenttiin voi palata Yle Areenassa. Yle Areenasta löytyy myös Politiikkaradio, jossa puolueiden puheenjohtajat ovat olleet tentattavina yksitellen.

Puoluejohtajat visioivat tulevaisuuden EU:ta

Yleisöysymys: Millaisena näet EU:n 20 vuoden päästä?

Henriksson visioi: EU on kilpailukykyinen, sota on loppunut, lapset ja nuoret saavat toteuttaa unelmiaan, EU pärjää kansainvälisessä kilpailussa. EU on kaikin tavoin yhteisö, johon me tunnemme kuuluvuutta.

Essayah ajattelee, että parhaimmillaan EU on pysynyt itsenäisten valtioiden unionina, jossa vallitsee rauha ja jossa kunnioitetaan oikeusvaltioperiaatteita ja jossa sisämarkkinat toimivat. Positiiviseen tulevaisuuteen on mahdollisuus, mutta sen eteen pitää tehdä töitä.

Harkimo sanoo, että jos EU ottaa uusia jäsenmaita ja päätöksenteko vaikeutuu, tulevaisuus ei ole näin ruusuinen. Euroopassa on varmaankin silloin rauha, toivottavasti, Harkimo toteaa.

Essayah: Väärällä ilmastopolitiikalla ajetaan teollisuutta muualle

Eurooppalaisen ilmastolain mukaan EU-maiden on vuoteen 2030 mennessä vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tavoitteena on, että EU olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä eli että kasvihuonekaasupäästöjä poistetaan yhtä paljon kuin niitä tuotetaan.

Ilmastonmuutosta pitää torjua, mutta samalla EU:ssa pitää muistaa, mikä on metsien merkitys Suomelle, sanoo Henriksson. Henrikssonin mukaan on mahdollista harjoittaa kestävää metsätaloutta.

Essayahin mukaan EU:ssa ei ole aina kuunneltu jäsenvaltioita eikä ole ottanut huomioon sitä, mitä jäsenmaissa on jo tehty. Pahimmillaan ajamme vääränlaisella kunnianhimolla teollisuutta muualle, Essayah sanoo.

Harkimo liittyisi EPP-ryhmään

Liike Nyt ei ole koskaan ollut europarlamentissa eikä sillä ole valmista ryhmää parlamentissa. Mihin euroryhmään Liike nyt kuuluisi?

– Jos minä olisin EU:ssa, varmaan EPP olisi se, mihin minä liittyisin, Harkimo sanoo.

EPP:ssä ovat kokoomus ja kristillisdemokraatit.

Henriksson ja Essayah kieltäytyvät yhteistyöstä laitaoikeistolaisen ID:n kanssa

Henriksson nosti aiemmin esiin, että EU:n yhtenäisyys on tärkeää ja RKP haluaa vastustaa populismin ja äärioikeiston nousua.

Häneltä kysytään, onko perussuomalaiset sellainen unionia heikentävä voima, josta Henriksson ja RKP ovat puhuneet.

Perussuomalaiset on muuttanut EU-linjaansa, Henriksson huomauttaa. Hän lisää, että RKP ei kuitenkaan tee parlamentissa yhteistyötä ääriryhmien kanssa. Hän sanoo, että ECR- ja ID-ryhmien kanssa yhteistyötä ei voida tehdä.

ECR-ryhmään kuuluu perussuomalaiset. ID-ryhmä on ECR:stä oikealla ja sinne kuuluu äärioikeistolaisia puolueita.

Essayah sanoo, ettei mikään parlamenttiryhmä ole tekemässä ID-ryhmän kanssa yhteistyötä. Sen sijaan ECR-ryhmän kanssa on tehtykin yhteistyötä, Essayah sanoo.

Harkimon mukaan aina pitää pyrkiä neuvottelemaan. Hän ei kategorisesti sulkisi pois yhteistyötä kenenkään kanssa.

Tyrmäys liittovaltiolle

Pasi Muhonen Helsingistä kysyy, mitä mieltä puoluejohtajat ovat ajatuksesta, että EU:sta tulisi liittovaltio.

Henriksson ei usko, että EU olisi valmis liittovaltioksi eikä hän itsekään olisi siihen valmis. Kaikkia EU-maita pitää kohdella reilusti unionissa ja tällä hetkellä siinä on ongelmia, Henriksson sanoo.

Harkimo sanoo, ettei näe liittovaltioon mitään mahdollisuutta, sillä valtiot ovat keskenään niin erilaisia. EU:n pitäisi kuitenkin pystyä kilpailemaan paremmin esimerkiksi USA:n ja Kiinan kanssa, mutta jäsenmaat toimivat tässä liikaa yksin, Harkimo sanoo.

Essayah sanoo: ehdoton ei liittovaltiolle.

Harkimo: Eurooppa ei pysty hallitsemaan pakolaistilannetta, jos ilmasto lämpenee

Henrikssonin mukaan hän ja Essayah ottaisivat Suomeen nykyistä enemmänkin kiintiöpakolaisia.

Henrikssonin mukaan ilmaston lämpenemisen myötä Eurooppaan tulee ilmastopakolaisia, ja sitä pitää ehkäistä ilmastotoimilla.

Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa, Henriksson huomauttaa.

Harkimon mukaan Afrikasta voi tulla tulevaisuudessa niin paljon ilmastopakolaisia, ettei Eurooppa pysty enää hallitsemaan tilannetta, jos ilmastonmuutosta ei ehkäistä.

Toimittajan välihuuto

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on ainoa kolmikosta, joka vastustaa turvapaikan hakemisen siirtämistä ”kolmansiin maihin”.

Tässä asiassa Henriksson eroaa jälleen kerran muista hallituspuolueista. Nyt-liikkeen Harry Harkimo komppaa Henrikssonia.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayh ja yksin puolustamaan Orpon hallituksen linjaa.

Ruandasta ei puhu enää kukaan. Jää arvoitukseksi, mikä olisi tämä paljon puhuttu ”kolmas maa”.

Essayah kannattaa turvapaikkamenettelyn siirtämistä EU:n ulkopuolelle, Henriksson ei

Seuraavaksi turvapaikkapolitiikkaa.

Iso-Britannia hyväksyi huhtikuussa lain, jolla turvapaikanhakijoita voidaan lähettää Britanniasta Ruandaan odottamaan turvapaikkapäätöstä. Myönteinen turvapaikkapäätös antaisi heille kuitenkin oikeuden jäädä vain Ruandaan, ei Britanniaan.

Hallituspuolueet sekä keskusta hyväksyvät turvapaikkamenettelyn siirtämisen EU:n ulkopuolelle.

Essayahin mukaan tällaisella mallilla voitaisiin ehkäistä ihmissalakuljetusta ja sitä, että turvapaikkaa hakevia ihmisiä hukkuu Välimereen.

Tämä olisi kuitenkin eri asia kuin niin sanottu Ruanda-malli, sillä turvapaikan saanut ei jäisi kolmanteen maahan, sanoo Essayah.

Henriksson sen sijaan vastustaa mallia. RKP on ollut asiasta eri mieltä muiden hallituspuolueiden kanssa jo aiemmin. Henriksson ei näe mallilla olevan niitä hyötyjä, joita Essayah mainitsi.

Hän kannattaa humanitaarisia viisumeja, joilla turvapaikanhakijat saisivat laillisen reitin Eurooppaan.

Myös Harkimo vastustaa mallia. Hänen mukaansa hakemukset pitää käsitellä Suomessa.