Yleisurheilun EM-kisat 7.6–12.6. Ylen kanavilla. Katso kisojen aikataulu ja lähetystiedot tästä linkistä.
Yksi detalji Suomea Roomassa edustavasta EM-kisajoukkueesta kertoo hyvin paljon. Kun joukkueeseen kuuluu yhteensä 13 seiväshyppääjää ja kolmiloikkaajaa, se on yksi urheilija enemmän kuin koko Suomen MM-kisajoukkue Lontoossa 2017.
– Se oli sellaista aikaa, että kisoihin päästäkseen piti tehdä silloinen kova A-tulosraja tai vähintään B-raja. Kun tämä nykyinen rankingjärjestelmä tuli voimaan, peli muuttui täydellisesti, sanoo yleisurheilun kattojärjestön toimitusjohtaja Harri Aalto.
150 000 euroa
Aalto vastaa liitossa ennen kaikkea taloudesta, jota peräti 67 urheilijan kokoinen EM-kisajoukkue Roomassa kuormittaa tällä kertaa noin 150 000 euron verran.
– Se on tämän kokonaisuuden suuruusluokka. Sinänsä tietysti tuntuva summa, mutta juuri sellainen rahareikä, johon me haluamme rahaa laittaa. Ydintoimintaa, Aalto sanoi torstaina.
Urheilijoiden lisäksi tiimiin kuuluu joko koko kisat tai ainakin osan niistä 26 tukihenkilöä, kuten lääkäriä, lihashuoltajaa tai valmentajaa.
Suomella on ollut saman kokomittaluokan EM-kisajoukkue vain Münchenissä 2022, silloin määrä oli 59 urheilijaa. Tuona vuonna Urheiluliitossa alettiin myös vakavasti pohtia arvokisaprojektien kustannuksia.
Eugenesta valtava lasku
Eugenen toisella puolella maailmaa järjestettyjen MM-kisojen rankinglistaukset kohtelivat suomalaisia myös oikein valittujen, runsaasti pisteitä tuoneiden kilpailuvalintojen takia niin myönteisesti, että joukkueen koko räjähti peräti 36 urheilijaan, joista osalle MM-taso ei ehkä ollut aivan oikea foorumi.
Se oli siis kolme kertaa enemmän kuin viisi vuotta aiemmin Lontoossa.
Osa sai paikkansa aivan viime tipassa, mikä nosti tuntuvasti esimerkiksi matkustuskustannuksia. Raskas operaatio USA:ssa pidettyine ennakkoleirityksineen maksoi liitolle lopulta peräti 280 000 euroa.
Strategia uusiksi?
Urheiluliiton tänä syksynä päättymässä olevan strategiapaperin mukaan järjestö on sitoutunut valitsemaan arvokisoihin kaikki valintakelpoiset urheilijat. Esimerkiksi perjantaina käynnistyviin Rooman kisoihin paikkoja on tullut myös siksi, että osa eliitistä ei olympiakesänä halua kilpailla kaksia arvokisoja.
– Liittovaltuusto marraskuussa päättää tulevien vuosien strategiasta. Se voi olla tässä asiassa toisenlainen urheilijoiden näkökulmasta tai samanlainen. Sitä sitten toteutetaan. En osaa ennakoida, millainen siitä tulee, Harri Aalto sanoo.
Norja valitsi kaikki
Vertailun vuoksi esimerkiksi Norja, jonka joukkue sisältää useita myös olympiakisoissa menestyviä maailmantähtiä, lähetti Roomaan historiansa suurimman arvokisajoukkueen, 52 urheilijaa.
– Ketään valintakelpoista ei jätetty meilläkään ulos, kertoo joukkueen mediapäällikkö Öystein Jarlsbo Yle Urheilulle.
Harri Aalto toteaa, että vaikka rankingjärjestelmä on kasvattanut selvästi Suomen arvokisajoukkueiden kokoa, kyse on myös yleistason noususta.
– Urheilijat eivät ole keksineet systeemiä. Jokainen on paikkansa ansainnut, jos sen rankingin kautta on saanut.
Vuonna 2022 Urheiluliitto vastaanotti tukisäätiöltään 500 000 euron toiminta-avustuksen, mutta tilinpäätös näytti silti 120 000 euroa miinusta. Pääsyy oli valtava potti, joka upposi huippu-urheilun arvokisakuluihin.
Liiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen antoi tuolloin Yle Urheilulle haastattelun, jossa pohti, joutuuko liitto pohtimaan taloussyistä arvokisavalintalinjaansa myöhemmin uusiksi. Jos Suomi esimerkiksi Tokion MM-kisoihin ensi vuonna saa yhtä monta valintakelpoista urheilijaa kuin Eugeneen 2022, kuluerä on valtava.
Pakarinen toteaa nyt, noin vuosi myöhemmin, että mahdollisimman suuret arvokisajoukkueet ovat erittäin tavoittelemisen arvoinen asia jatkossakin.
– Strategiatyön lopputulosta emme tiedä, mutta minusta mahdollisimman suuri arvokisajoukkue on upea juttu ja merkki lajin hyvinvoinnista. Urheilijoiden dissaaminen siitä ja valintajärjestelmästä on väärin.
Mahdollisesta uudesta valintalinjasta on esitetty useita vaihtoehtoja. Yksi on ollut sellainen, että vasta näyttötakarajan jälkeen paikkansa rankingista, käytännössä muiden poisjääntien takia, saavat maksaisivat kisamatkansa ainakin osin itse.
– En oikein syty ajatukselle. Jos tähän linjaan päädytään, uskon, että joku muu malli löytyy, toimitusjohtaja Aalto sanoo.
Tämän vuoden osalta liiton talous on puheenjohtaja Pakarisen mukaan hyvässä iskussa.
– Tilinpäätös tulee tämänhetkisen tiedon mukaan näyttämään noin 200 000 euron ylijäämää, mihin vaikuttaa se, että Ruotsi-ottelu on Helsingissä.
