Verenpainetauti, hengitystieinfektio ja selkäsärky – näistä syistä suomalaiset hakeutuvat lääkäriin

Koronaepidemian aiheuttamaa hoitovelkaa on purettu vielä viime vuonna.

Kahden eri valmistajan sydänlääkepakkaukset, joissa vaikuttava aine on sama.
Verenpainetauti on edelleen yksi yleisimmistä syistä sille, miksi suomalaiset hakeutuvat lääkärille julkiseen terveydenhuoltoon. (kuvituskuva) Kuva: Juha Kemppainen / Yle
  • Pekka Ruissalo

Suomalaisten julkisen terveydenhoidon lääkärikäyntien takaa löytyvät tutut kansantaudit.

THL:n tilastojen mukaan viiden yleisimmän syyn joukossa ovat verenpainetauti, pehmytkudossairaudet, hengitystieinfektiot, selkäsärky ja aikuistyypin diabetes.

Viime vuonna 70 prosenttia suomalaisista asioi perusterveydenhuollon avohoidossa. Se tarkoittaa tyypillisesti lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanottoa, johon ei kuulu osasto- tai laitoshoito.

Lääkärikäyntien määrä on laskenut nyt koronaa edeltävälle tasolle. Koronavuosina koronainfektion takia lääkärissä tai hoitajalla kävi vuosittain yli 200 000 asiakasta, vuonna 2021 jopa 370 000. Viime vuonna määrä oli enää reilu 50 000 asiakasta.

– Tilanne on siis palannut käyntimäärissä normaalitasolle, vaikka epidemian hoitovelkaa jouduttiin purkamaan vielä vuonna 2023, kertoo THL:n erikoissuunnittelija Tiina Marttila tiedotteessa.

Viime vuonna käyntejä oli 29,8 miljoonaa, mikä on 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022.

Vajaa kolmasosa kaikista perusterveydenhuollon asioinneista hoidettiin viime vuonna etänä. Etäyhteydellä hoidettiin etenkin sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien käyntejä.