Suomen pitkään valmistelema tavoite toteutuu: Suomeen tulee Naton maavoimaesikunta ja Nato-joukkoja

Analyysi: Suomi haluaa sittenkin Nato-joukkoja

Avaa kuvien katselu

Reilun vuoden Nato-jäsenyyden jälkeen Suomi näyttää saavan toivomiaan palasia Natosta Suomeen. Suomi uskoo niiden parantavan Suomen turvallisuutta: ne sekä vahvistavat puolustusta että nostavat Venäjän kynnystä uhata Natoa ja Suomea.

Suomeen tulee pohjoisen maapuolustusta johtava esikunta, joka voisi johtaa yli sadan tuhannen sotilaan operaatioita.

Pohjoismaat siirtyvät Euroopan puolustusta suunnittelevan esikunnan piiristä Yhdysvaltain Norfolkin yhteisoperaatioesikunnan alle. Tätä Suomi on perustellut paitsi sotilaallisesti myös poliittisesti: on hyvä olla maailman vahvimman valtion kyljessä.

Naton puolustusministerit lupasivat Suomelle myös muiden Nato-maiden joukkoja, jotka harjoittelisivat Suomessa ja olisivat tarvittaessa paikalla, jos tilanne käy painostavaksi.

Vielä Natoon liityttäessä Suomi ei toivonut muiden Nato-maiden joukkoja maahan, mutta ei sulkenut ajatusta poiskaan. Nyt, vuoden kuluttua, Suomi haluaa Nato-maiden sotilaiden olevan täällä tarvittaessa, vaikka kyse ei olisi varsinaisesta sodan uhasta.

Kyse on kuitenkin rauhan ajan joukoista. Tositilanteessa käyttöön otettaisiin eri suunnitelmat.

Nato-joukkojen Suomen-läsnäolon malli poikkeaa muista itäreunan maissa, missä joukkoja on koko ajan. Suomi halusi jostain syystä oman, räätälöidyn mallin. Neuvottelut maista, joiden joukot tänne tulisivat, ovat kesken.

Vuoden kuluessa Suomi näyttää oppineen, miten asioita Natossa junaillaan eteenpäin. Vuosi sitten, Vilnan huippukokouksen alla, Suomi oli juuri pöllähtänyt sisään sotilasliittoon ennätysnopean hakuprosessin jälkeen. Tuolloin Suomen ääneen lausuttu tavoite oli vain pyrkiä olemaan rakentava liittolainen ja toivoa Naton olevan yhtenäinen.

Esikunnan ja joukkojen tuominen Suomeen on nyt saanut alustavan sotilaallisen että poliittisen hyväksynnän. Työ ei pääty tähän, vaan käytännön toteutus puuttuu vielä.

Ukrainan tuen rahoittamista haittaa joidenkin maiden talouksien heikkous

– Maat tietävät paljonko ne ovat antaneet tukea. Moni Euroopan maa on hoitanut talouttaan huonosti, jolloin kansantalous on heikossa kunnossa eikä ole kykyä rahoittaa puolustusmenoja tai Ukrainan tukea.

Ukrainan tuen koordinaatio Natolle

Nato-maat antavat käytännössä Ukrainan tuen miltei kokonaan.

Tuen koordinaatio ja johtovastuu keskitetään enemmän Natoon. Tähän asti koordinointi on ollut Yhdysvaltain johtavalla Ramstein-ryhmällä.

Taloudellisen tuen osalta neuvottelut jatkuvat.

Esillä on ollut 40 miljardin euron vuosittainen tuki Ukrainalle.

Naton läsnäolo on tärkeä pelote

Häkkäsen mukaan maavoimien esikunnalla on erittäin painava tehtävä.

– Se on Nato-esikunta, joka johtaa maasodankäyntiä Pohjois-Euroopan alueella. Sen tehtävä on varautua, valmistella ja suunnitella yhdessä Norfolkin yhteisoperaatioesikunnan kanssa ja Naton kokonaisjohtorakenteen kanssa, miten Suomen alueella Nato puolustaa koko aluetta ja Pohjois-Eurooppaa.

Häkkäsen mukaan Suomella on osaaminen ja kyvykkyys tehtävään yhdessä liittokunnan kanssa.

FLF-joukkojen etu on, että kykenemme saamaan nopeasti liittolaisten joukkoja Suomeen harjoittelemaan ja osoittamaan Naton läsnäoloa.

Jo nyt pysyvää harjoittelua on Suomessa entistä enemmän.

Nyt oli tärkeä saada kaikilta mailta poliittinen hyväksyntä. Yksityiskohtia suunnitellaan myöhemmin, Häkkänen sanoo.

Esimerkiksi alaesikunnan sijaintia Suomessa ei kerrota. Aiemmin esillä on ollut Mikkeli.

Suomi sai läpi kolme tavoitettaan

Suomen omien tavoitteiden osalta kokous on onnistunut, Häkkänen kertoo.

Kaikki Nato-maat antoivat tänään poliittisen tukensa keskeisille Suomen tavotteille: Suomeen tulee Naton alaesikunta ja maajoukkojen läsnäoloa. Lisäksi kaikki Pohjoismaat menevät Norfolkin komentokeskuksen alle.

Päätös vahvistaa Häkkäsen mukaan Suomen ja Pohjois-Euroopan turvallisuutta.

Joukkojen läsnäoloa tuo säännöllinen harjoittelu Suomessa eli FLF-malli. Päätökseen vaikuttivat liittokunnan kokonaishyöty, Suomen erityispiirteet ja laaja reserviläisarmeija. Suomelle räätälöidään oma malli.

Suomi on suurempi alue kuin esimerkiksi Baltia, joten kaavamaista mallia ei ole.

– Jos syntyy vaarallisia tilanteita, meille tulee nopeasti väkeä lisää, Häkkänen sanoo.

Myöhemmin päätetään, mitkä maat ovat mukana. Myös joukkojen vahvuus ja rakenne selviävät jatkosuunnittelussa. Suunnittelua jatkaa sotilaspuoli.

Suomi on saamassa toivomaansa Naton läsnäoloa Suomen maaperällä. Asia on esillä tänään Naton puolustusministerikokouksessa Brysselissä.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo kokouksen päätyttyä, miten Suomen toiveet ovat edenneet. Aamulla hän sanoi asioiden etenevän oikeaa latua. Yle seuraa tiedotustilaisuuden suorana.

Eri lähteistä saatujen ennakkotietojen mukaan Nato olisi alustavasti näyttänyt Suomen toiveille vihreää valoa.

Viime syksystä asti valmistellut suunnitelmat eivät Ylen lähteiden mukaan saa lopullista sinettiä vielä tänään, ja yksityiskohtia on auki. Eilen Yle kertoi erimielisyyksistä, jotka liittyvät Itämeren puolustussuunnitelmiin. Asiat kuitenkin etenevät nyt Suomen ja Pohjoismaiden toivomaan suuntaan.

Suomeen olisi Nato-lähteen mukaan tulossa maavoimaesikunta, ja kaksi muuta vastaavaa tulevat Saksaan ja Turkkiin.

Suomi on myös toivonut Nato-joukkojen läsnäoloa erikseen Suomea varten rakennettavalla mallilla. Se toisi Suomeen käytännössä samantyyppistä Naton läsnäoloa kuin muissakin Naton itäreunan valtioissa. Nato-virkamieslähteen mukaan suhtautuminen Nato-maissa on ollut positiivista, ja asian valmistelua jatketaan.

Maavoimien esikunta tulisi Norfolkin yhteisoperaatioesikunnan alle. Se voisi johtaa yli sadan tuhannen sotilaan joukkoja. Ylen tietojen mukaan esikunnan sijoituspaikkaa ei ole päätetty vaan vaihtoehtoja on useita, yksi niistä olisi Mikkeli.

Naton läsnäolo taas olisi niin sanottu FLF eli forward land forces -malli kute muissakin Naton itäreunan valtioissa, joissa on jatkuvasti muiden Nato-maiden joukkoja.