Nurmijärveläinen Tiina Ikävalko on asioinut HUSilla hampaiden oikomishoitojen vuoksi nyt puolentoista vuoden ajan. Viime maaliskuussa hoidot saavuttivat odotetun pisteen: Ikävalko on valmis leikkaukseen.
Tiedossa on kirurginen purennankorjausleikkaus, jossa leuan paikkaa siirretään.
Puhelimessa hoitaja kertoi huonot uutiset. Puutteellisten leikkaussaliresurssien vuoksi hoitojono on pitkä ja leikkaus onnistuu vasta marraskuussa.
Viime viikolla huonoja uutisia tuli lisää. Leikkaus on siirtynyt alustavasti ensi vuoden alkuun.
Syy oli sama: puutteelliset leikkaussaliresurssit.
– En uskalla edes miettiä, mihin tämä tilanne on oikein menossa, hän sanoo.
HUS-yhtymä sai kesäkuussa tietää ensi vuoden erikoissairaanhoitoon kohdistuvista 44 miljoonan euron lisäleikkauksista. Nämä tulevat jo aiemmin päätettyjen leikkausten päälle.
HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi arvioi Ylelle, että leikkausjonot voivat jo syksyn aikana kasvaa tuhansilla potilailla.
Kipua ja turhautumista
Leikkausta odotellessa Tiina Ikävalko kertoo käyneensä läpi laajaa tunneskaalaa. Vihan ja surun ohessa päällimmäinen tunne on turhautuminen.
Hammasraudat suussa odottelu aiheuttaa hänelle kipuja ja muita vaivoja.
Leikkausta seuraa noin kuukauden sairausloma, mutta epävarma leikkausaika vaikeuttaa työaikojen sopimista. Ikävalko myös pelkää, että operaatio siirtyy entisestään.
Ikävalko ei ole jonossa yksin. Hän sanoo olevansa huolissaan etenkin ihmisistä, joilla ei ole voimavaroja pitää puoliaan ja kysellä leikkausaikojen perään.
– Kun hoitojonot venyvät, niin vaivat myös monilla pahenevat. En halua edes ajatella, mitä siitä pahimmassa tapauksessa seuraa.
Sympatiat ovat Ikävalkolla myös jo valmiiksi kuormittuneen hoitohenkilöstön puolella, jotka nyt kohtaavat työssään leikkausjonoissa olevien potilaiden tunnereaktiot.
HUSilla on haasteita noudattaa hoitotakuuta eli lakia hoitoon pääsystä enimmäisajassa. Esimerkiksi Ikävalkon pitäisi päästä leikkaukseen kuuden kuukauden sisällä hoidon tarpeen toteamisesta.
Jos operaatio toteutuu alkuvuodesta, on Ikävalko silloin ollut leikkausvalmiudessa lähes vuoden ajan.
– Hoitotakuusta joustaminen voi tuoda hoitohenkilöstölle myös eettisiä paineita, hän arvelee.
Leikkausjonot kasvavat tuhansilla
Keväällä hoitojonoja saatiin HUSissa purettua. Johtajaylilääkäri Mäkijärven mukaan kehitys kääntyy toiseen suuntaan, jos säästötoimet otetaan käyttöön nyt puhutussa mittakaavassa.
– Syksyä vähän pelolla odottelen, hän sanoo.
Tilanne on Mäkijärven mukaan haastavin neuro- ja selkäkirurgian puolella.
Säästötoimet voivat vähentää ilta- ja viikonlopputyötä sekä HUSin ulkopuolisten hoitopalvelujen ostamista. Ostopalveluja käytetään tällä hetkellä esimerkiksi silloin, jos hoitotakuusta ei voida pitää kiinni.
– Meillä oli keväällä suurin piirtein kaikki ostopalvelut käytössä. Suomesta ei enempää kapasiteettia löydy.
HUS asetti säästöjen vuoksi kesäkuussa myös rekrytointikiellon.
HUS-yhtymän toimitusjohtaja Matti Bergendahl kertoi Ylelle viime viikolla, että säästöpäätökset vaarantavat koko erikoissairaanhoidon toimintakyvyn.
Mäkijärven mukaan lakisääteiset hoidot on pystyttävä järjestämään potilaille säästöistä huolimatta.
– Vaikka rahasta on tiukkaa ja soteuudistus on päällä, niin kyllä tässä pitää tavalla tai toisella löytää nämä resurssit.
Konkreettisia ratkaisuja tilanteeseen ei Mäkijärvellä kuitenkaan ole vielä tiedossa.
Voit keskustella aiheesta 23.6.2024 kello 23.00 asti.
